Kuorsaus on lievin muoto unenaikaisista hengitysongelmista.
Suomalaiskodeissa ei ole öisin hiljaista. Noin kaksi miljoonaa meistä kuorsaa. Kuorsaus on lievin muoto unenaikaisista hengitysongelmista. Janan toisesta päästä löytyy vaikea uniapnea eli unenaikaiset hengityskatkot.
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Miikka Peltomaa sanoo, että kuorsaus ei suinkaan aina ole merkki uniapneasta, mutta jos se alkaa häiritä omaa tai muiden yöunia, sitä olisi hyvä tutkia.
Kuorsauksen meluhaitta on todellinen. Julkaistujen tutkimusten mukaan normaali äänekäs kuorsaus on noin 60 desibeliä, kun makuuhuoneen suositeltu taustamelun yläraja on 35–40 dB. Meluvamman voi saada äänestä, jonka voimakkuus on 80–85 dB. (lähde: kuorsausklinikka.fi)
Maailmanennätys 93 dB
Ruotsalainen Kare Walkert kuorsasi itsensä Guinnesin maailman ennätystenkirjaan vuonna 1991. Desibelimittari näytti 93. Yhtä kovaa meteliä pitää esimerkiksi pensasleikkuri.
Suomen Kuuloliiton mukaan jo tunnin oleskelu 94 desibelin äänenpaineessa voi toistuvassa melualtistuksessa aiheuttaa kuulovaurion. Toivoa sopii, ettei ruotsalaisella mestarikuorsaaja Walkertilla ole puolisoa.
Studio55.fi/Piritta Palokangas