Alppien hiihtokeskukset pysyvät suljettuina ehkä koko kevään – "Täysin ennennäkemätön katastrofi"

Ranskassa alan järjestöt arvioivat koko alan vuosiliikevaihdon olevan noin 12 miljardia euroa.

Vaikutukset myös työllisyyteen ovat karua luettavaa.

ING:n ekonomisti Carsten Brzeski arvioi, että hiihtokeskusten liiketoiminta oheistoimintoineen muodostaa neljänneksen kaikesta turistibisneksestä Itävallassa.

Italiassa pelkästään hiihdonopettajia on jo nyt työttömänä 15 000.

Italian hiihtokeskusten noin 11 miljardin euron vuosiliikevaihdosta kolmannes tehdään joulun ja uudenvuoden pyhinä. Itävallassa suhde on samanlainen.

Tällä kaudella hiihtokeskukset olivat tämän jakson koko maassa suljettuina.

– Se oli taloudellinen itsemurha, italialaisen Veneton maakunnan kuvernööri Luca Zaia sanoo suoraan.

Venetossa sijaitsee Cortina d’Ampezzo, joka on yksi Italian suosituimmista hiihtokeskuksista.

Sen tilannetta helpottaa hieman se, että alppihiihdon MM-kisat järjestetään siellä helmikuussa, mutta ilman yleisöä.

– Olen edelleen sillä kannalla, että kisoja olisi pitänyt siirtää vuodella ja järjestää ne yleisön kanssa vuonna 2022. Suljetuin ovin järjestetyissä kisoissa ei ole mitään järkeä, Zaia kuitenkin tylyttää.

Hän huomauttaa samalla, että vaikka esimerkiksi Veneton maakunnan koronatilanne on tällä hetkellä hiukan parempi, varomattomuuteen ei ole varaa.

– Ei tarvitse kuin katsoa tartuntakäyriä Keski-Euroopassa tai kuolleisuuslukuja Saksassa ymmärtääkseen, ettei tämä ole vielä millään muotoa ohi.

Italia ja Ranska ottavat kovimmat iskut

Myös Valle d’Aostan maakunnan varakuvernööri Luigi Bertschyn tilannearvio on synkkä.

Hän katsoo, että koko kauden liikevaihto on jo nyt menetetty.

Bertschy huomauttaa lisäksi, ettei kukaan ole vielä laskenut, miten paljon tappiota hiihtoalueiden kaupat, ravintolat ja muut oheispalvelut kirjaavat.

Valle d’Aostan tunnetuin kohde on Courmayer.

Lue myös: Saksa kieltää matkustamisen virusmuunnoksen runtelemista maista

Italian Alppi-maakuntien kuvernöörit kirjoittivat tammikuussa maan hallituksen yhteisen vetoomuksen, jotta alan toimijoille maksettaisiin samanlaisia koronatukia kuin kesäsesongin turistikohteille ja -yrittäjille.

He vaativat vähintään 4,5 miljardin euron koronatukia.

– Meidän alueellamme monet perheet ovat kokonaan talvikuukausien ansioidensa varassa. Hallitus vahingoittaa toimillaan nyt koko maan taloutta, työllisyyttä ja ihmisten sosiaalista tilannetta, he arvostelevat.

Oxford Economics arvioi tuoreessa katsauksessaan, että turismiin kohdistuvat koronarajoitukset iskevät kovimmin juuri Italiaan ja Ranskaan sekä kesäsesongin osalta myös Espanjaan.

Samaan aikaan koronatuet ovat kuitenkin vähentäneet turismista leivän saavien yritysten konkursseja erityisesti Italiassa.

– Tämä on kuitenkin vain väliaikaista. Konkurssiaalto on tulossa, mutta vasta sitten, kun koronatuet loppuvat. Italian riskit ovat kaiken kaikkiaan suurempia, koska maa oli taantumassa jo ennen koronaa, raportissa huomautetaan.