Alle 30 vuotta ja eronnut

Parisuhde turvana ulkomaailman kohtaamiseen

”Monet 30-vuotiaat ovat vielä uskomattoman naiiveja. He muuttavat poikaystävän luokse suoraan vanhempien luota. Heillä on siten sama turvallisuus kuin lapsena ja he eivät oikein pysty yksin kohtaamaan ulkomaailmaa”, analysoi psykologi Riitta.

”Puolisosta ja parisuhteesta on idealisoitu kuva, joka ei kestä minkäänlaisia elämän realiteetteja. Odotukset ja tosielämä eivät juuri kohtaa. Tyypillistä on, että avioliitto ei juuri kestä pitkään, korkeintaan vuoden tai kaksi. Nuori vaimo saattaa tulla odottamatta jätetyksi”, hän pohtii.

Miehen käytös muuttui

Victoria on jo yli 30 vuotta, mutta näyttää yhä pikkutytöltä. Hän ehti olla naimisissa vuoden ennen kuin erosi. ”Mieheni käytös muuttui yllättäen. En ole sellainen, että asettaisin rajoja, mutta mieheni käytös strippiklubeineen kaikkineen loukkasi minua äärettömästi. Erosimme siten, että otin mukaani yhteisestä kodista vain liinavaatteet. Jätin kaikki häälahjat hänelle, koska emme enää puhu toisillemme.”

Victoria muutti opiskelija-asuntolaan, jossa kenelläkään ei ollut kiire naimisiin. Kukaan ei tiennyt hänen menneisyydestään mitään, vain joku saattoi ihmetellä pitkää espanjalaista sukunimeä. Victoria mietti menneisyyttä useaan otteeseen. ”Kysyin usein itseltäni mistä pidin eniten tässä miehessä, illuusiosta parisuhteesta vai hänestä itsestään?” Victorian piti myös luoda itselleen oma talous. ”Mieheni kävi töissä, jätti ruokarahan ja minä opiskelin. En ollut tottunut käyttämään rahaa”, Victoria sanoo.

Victorialle avioero oli henkinen tappio. ”Muutin äidin luota suoraan Hugon luokse. Luulin, että liittomme kestäisi ikuisesti”, hän sanoo. Nyt hän ottaa päivän kerrallaan varsin leppoisasti. ”Ei minulla ole kiire minnekään.”

Yksinäisenä suhteessa

Johanna ja Mikko tapasivat ravintolassa. ”Otin puurolautaseni ja muutin Mikon luokse vielä samalla viikolla. Minusta oli vain kauheaa olla yksin vieraassa opiskelukaupungissa. Luin päivät oikeustiedettä kotona ja odottelin miestäni kotiin syömään. Kun valmistuin, menimme naimisiin. Mikolle ei yhtä äkkiä ollutkaan helppoa, että tienasin omaa rahaa ja kävin töissä. Minulla ei olisi saanut olla ystäviä kodin ulkopuolella. Kun päätin erota, päätös oli helppo. Se oli vaikein vanhemmilleni, jotka olivat satsanneet sosiaaliseen menestymiseen. Heille olin epäonnistuja. Nykyään tosin juuri kukaan ei sinnittele huonossa liitossa. Kun olin taloudellisesti riippuvainen Mikosta, nautin taloudellisista eduista, kuten autosta, matkoista”, hän sanoo.

Kun 29-vuotias Johanna sanoo ikänsä ja kertoo olevansa eronnut, herättää se paljon päivittelyä ja kauhua. ”Olin 23-vuotiaana paljon vanhempi kuin nyt, suorastaan keski-ikäinen. Minulla oli selkeä kuva siitä, miten asioiden kuuluu olla. Työpaikallani on 40-vuotiaita eronneita, jotka ovat aivan sekaisin. Luulen, että 40-vuotiaana on vaikeampaa järjestää elämä ja löytää itselleen uusi puoliso.”

Ihastunut ideaan liitosta vai mieheen?

Johanna ei kauheasti häpeile eroaan. ”Se oli kuin riitti, sen vaiheen jälkeen siirryin seuraavaan”, hän sanoo. Johanna tunnetaan ystäväpiirissään neiti suorasuuna, joka sanoo asiat niin kuin ne ovat. ”Häät ja poikaystävä ovat ideaali, josta pidetään kiinni hampain ja kynsin. Jos on tavannut 15-vuotiaana sulhonsa jossain Piikkiön motoristiklubilla mitä yhteistä on kymmenen vuoden päästä? Onko sattumoisin ihastunut ideaan parisuhteesta vai mieheensä?”, hän kysyy.

Psykologin mielestä ikä ei ole lopulta ratkaisevin tekijä liittojen solmimisen kestämisessä. ”Joku voi olla riittävän kypsä 16-vuotiaana, toinen taas etsii itseään 40-vuotiaaksi asti. Nykyisille kolmikymppisille ero ei ole mikään tabu, jos liitto ei toimi. Siitä kielivät maailmanlaajuiset erotilastot.”

Teksti: Laura Parkkinen

Kuvat: Shutterstock