Aktiivimallia kierretään nyt työkyvyttömyyseläkehakemusten avulla – "Onhan se moraalitonta"

– Meille on tullut ihan uudentyyppisiä hakemuksia. Tämä aktiivimallin mukainen aktiivisuusvelvoitehan ei ole voimassa silloin, kun henkilöllä on työkyvyttömyyseläkehakemus vireillä. Meille on tullut sen tyyppisiä hakemuksia, joissa henkilö ei ole ollut juurikaan kontaktissa terveydenhuoltoon, menee lääkäriin ja haluaa eläkelausunnon saman tien ja tekee hakemuksen ja usein niissä on niin, että niitä sairauslöydöksiä ei kauhean paljon ole, että usein ne päätyvät hylkäävään ratkaisuun, kertoo Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs.

"Lääkärin pitää kirjoittaa lausunto"

Kivekäs arvioi, että aktiivimallin vaikutus hakemuksiin on "koko järjestelmän tasolla satoja henkilöitä kuitenkin". Hakemuksia myös uusitaan hylkäyksen jälkeen. Mutta miksi lääkärit sitten kirjoittavat niitä lausuntoja?

– Lääkärin pitää kirjoittaa lausunto, jos potilas sitä pyytää. Hän voi toki neuvoa hakijaa, että hakemus ei ehkä mene läpi. 

Käynti Työttömien Keskusjärjestössä todentaa, että ilmiö on tuttu.

– Tottakai työttömän ensisijainen velvollisuus on työllistyä, että jos järjestelmää kuormitetaan vain protestimielessä, niin onhan se moraalitonta, kertoo toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.

Haapakoski pitää ilmiötä mielenilmauksena.

– Jonkinlainen protestiliike on muodostunut. Hallituksen huono valmistelu koko aktiivimalliin on ongelma ja on päätetty protestoida tällä tavalla. Taustalla on kuitenkin varmaan muutakin. Ensinnäkin se, että on sellaista piilevää työkyvyttömyyttä, mitä ei ole aikaisemmin tunnistettu ja aktiivimalli on herättänyt sitä pohtimaan.

Haapakosken mukaan myös aktiivimalli on moraaliton.

– Onhan siinä paljokin moraalitonta. Työttömille on asetettu rima, jonka yli heidän pitää hypätä, mutta he eivät voi välttämättä itse vaikuttaa siihen, pystyvätkö sen hyppäyksen tekemään. Koko aktiivimalli pitäisi peruuttaa. Tarvittaisiin enemmän resursseja sinne työllisyyspalveluihin. 

Hyvä kehitys pysähtynyt

Ylipäätänsä työkyvyttömyyseläkepäätösten väheneminen on pysähtynyt. Sairauspäivärahakaudet ovat olleet kasvussa, ja se ennakoi nousevia hakemusmääriä.

– Pitkään kestänyt hyvä trendi eli työkyvyttömyyseläkepäätösten väheneminen on pysähtynyt parin viime vuoden aikana. Kehityksen pysähtymiseen on useita syitä, kuten työelämän muutokset, pitkään jatkunut heikko talouskasvu ja sairauspoissaolojen kasvu, arvio Elon johtaja Jouni Seppänen.

Varmassa alkuvuoden kasvu hakemuksissa on 16 prosenttia, Ilmarisessa ja Kevassa kymmenisen prosenttia. 

– Mitään yksittäistä selittävää tekijää kasvulle ei oikein ole löytynyt. Koko työeläkesektorilla on ollut kasvua tk-eläkehakemusten määrissä, eli kyse ei ole vain julkisen sektorin asiasta. Alustavasti näyttää kuitenkin, että lisäys ei ole ainakaan pelkästään työttömyysturvan aktiivimallin aiheuttamaa, mitä selitystä välillä koetetaan tarjota. Lisäystä on nimittäin myös työssä olevien työkyvyttömyyseläkehakemusten määrässä, kertoo Kevan eläkejohtaja Merja Paananen.

Ilmarinen: Yksittäisiä tapauksia

Ilmarisessa aktiivimallin kiertoilmiötä pidetään yksittäisinä tapauksina.

– Täysissä työkyvyttömyyseläkehakemuksissa on ollut joitakin kappaleita tapauksia, joissa eläkehakemus halutaan käsittelyyn aktiivimallin johdosta. Näitä on kuitenkin havaintomme mukaan vain yksittäisiä, kommentoi Ilmarisen eläkejohtaja Nina Bruun.

Vaikka Ilmarisessa työkyvyttömyyseläkehakemukset ovat kasvussa, osatyökyvyttömyyshakemukset ovat reippaassa laskussa. Sen sijaan Kevassa myös osatyökyvyttömyystilastot ovat kasvavia.

Varmassa huomautetaan, että huomiota pitäisi kiinnitää osatyökykyisiin työttömiin.

– Tämä on kahden sosiaaliturvan risteyskohta ja lopputulos toimii kummankin järjestelmän tavoitteiden vastaisesti. Osatyökykyisten työttömien työkyvyn tukemista pitäisi lähteä miettimään, pohtii Kivekäs. 

Hallituksessa asiaan on kiinnitetty huomiota. 

– Myös osatyökykyinen on työkykyinen. Hallituksella on ollut tähän kärkihanke. Meillä on tällä hetkellä kaksi selvityshenkilöä tekemässä selvitystä pitkäaikaistyöttömyydestä, työkyvyttömyydestä ja etuusjärjestelmästä – siitä, että onko kansalainen oikean etuusjärjestelmän parissa, kommentoi sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila.

Ministeri: Rahaa koulutukseen ja TE-palveluihin

Mattilan mukaan kärkihankkeen puitteissa on tehty jo paljon.

– Kaikkien etujärjestöjen kanssa on ollut tapaamisia. On sitouduttu rekrytointikynnyksen madaltamiseen, työkyvyn ylläpitämiseen ja työkykykoordinaattorikoulutukseen.

Ministeri ei lähde yksittäisiä kansalaisia ja heidän eläkekemuksiaan arvioimaan. Mutta pitäisikö aktiivimallia rukata joltain osin, ministeri Mattila?

– Eduskunta on edellyttänyt kokonaistarkastelua. Varmasti työkyvyttömyyskysymykset ovat yksi osa sitä kokonaisuutta. Toinen iso kokonaisuus on se, että onko TE-palveluita riittävästi ja näihin työ- ja elinkeinoministeriö on osaltaan vastannut.

Mihin pitäisi ensisijaisesti resurssoida?

– Varmaankin TE-palvelut ja koulutuskysymykset. Ja tietysti etuusjärjestelmän kokonaistarkastelu, Mattila linjaa.