Ajaako hirmukannatus kokoomuksen lymyilemään? "Nyt ei saa mokata mitään"

Ylen eduskuntavaaligallupissa kokoomus oli yli seitsemän prosenttiyksikön kaulalla selvä ykkönen kannatusprosentein 25,9. Toisena oli SDP ja kolmantena perussuomalaiset.

Eniten laski keskustan kannatus, 1,4 prosenttiyksikköä.

– Kokoomuksen kannatus on kaksinkertainen keskustan kannatukseen verrattuna, ero on valtava. Kokoomuksella on Nato, joka on nostanut sen kannatusta koko kevään, arvioi Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Marko Junkkari.

Nato-prosessin arveltiin etenevän ripeästi ennen hakemuksen jättämistä, mutta näin ei kuitenkaan käynyt Turkin pyristelyn vuoksi. Myös sitä odotettiin, että prosessin ripeä eteneminen hillitsisi kokoomuksen kannatusta.

– Kokoomuksen kannattaa antaa Turkin presidentti Erdoganille jonkinlainen kokoomuksen kunniamerkki. Nythän tämä (Nato-prosessi) venyy ja paukkuu, ja voi jatkua eduskuntavaaleihin asti, Junkkari naurattaa raatia.

Lymyileekö kokoomus?

Eduskuntavaaleihin on vajaa vuosi aikaa. Ilta-Sanomien yhteiskuntatoimituksen esimies Hanna Vesala kertoo aistineensa, että kokoomuksessa on oltu suhteellisen hiljaa viime ajat.

– En ole nähnyt Petteri Orpoa kauhean usein julkisuudessa. Siellä varmaan yritetään olla vähän hissukseen, että ei tule takapakkia, Vesala pohtii.

– Eilen juuri eduskunnassa oli tyytyväisiä ilmeitä, mutta juuri se, että nyt ei saa mokata mitään, kertoo MTV Uutisten politiikan toimittaja Antonia Berg havainnostaan.

Junkkari muistuttaa, että näin suuri kaula kymmenen kuukautta ennen vaaleja voi olla puolueelle kuitenkin myös vaikeaa.

– Puolueet rupeavat aina varomaan ja pidättämään hengitystä. Myös keskustalla oli vuoden 2015 vaaleissa vielä joulukuussa kannatus yli 26 prosenttia, ja (Juha) Sipilä pidätti hengitystään kolme kuukautta ja kannatus lähti laskuun. Mutta hengityksen pidättäminen kymmenen kuukautta on aika pitkä aika, Junkkari sanoo.

Katso Pöllöraadin koko Nato-keskustelu:

Nato-prosessi vaikuttaa kannatuksiin

Pöllöraati arvioi, että puolueiden kannatuskehitykset riippuvat paljon myös Suomen Nato-prosessista, ja kuinka se etenee.

– Tässä voi nousta suurikin kritiikki päättäjiä kohtaan, jos tuleekin isompia esteitä, Vesala sanoo.                

Raati kuitenkin ennakoi, että Turkin kanssa ratkaisu saattaa syntyä nopeastikin, sillä tilanne alkaa vaikuttamaan arvovaltatappiolta vahvasti Suomen jäsenyyden tueksi asettuneelle Yhdysvalloille ja myös Natolle itselleen. Sotilasliitto on toistanut lukuisia kertoja, että Naton ovet ovat auki.

– Hyötyykö Erdogankaan, jos Naton arvovalta heikkenee, Berg nostaa esille. 

– Mutta koskaan ei voi tietää diktaattorien päänsisäisestä elämästä, mitä he lopulta ovat sopineet ja tehneet, Vesala jatkaa.

– Onhan tämä Suomen Nato-prosessi jotenkin huvittavaa. Emme päässeet edes porstuaan, jäätiin pihalle. Ensimmäinen askelhan on, että Naton neuvosto ottaa vaan sen hakemuskirjeen vastaan. Nyt kirjettä ei ole vielä otettu vastaan, Junkkari veistää.