Mainos

Ahtisaari ryhtyi parantamaan suhteita Ruotsiin

Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari ryhtyi uudenvuodenpuheessaan tänään korjaamaan Suomen ja Ruotsin viime viikkoina kiristyneitä suhteita. Ahtisaaren mielestä Suomi ja Ruotsi ovat nyt lähempänä toisiaan kuin koskaan Suomen itsenäisyyden aikana.

Presidentti totesi, että läheisyydestä on saatu yhä enemmän konkreettisia tuloksia. Sitä eivät voi hänen mielestään himmentää vähäiset mielipide-erot asioissa, jotka eivät koske keskinäisten suhteiden ydinaluetta. Ahtisaari ei maininnut, mitä mielipide-eroja hän tarkoitti, mutta näkyvimmin ovat viime viikkoina kiistelleet Suomen ja Ruotsin pääministerit EU-politiikasta. Suomen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) arvosteli EU:n huippukokouksessa joulukuussa Luxemburgissa Ruotsia ja myös Tanskaa näiden kannasta EU:n laajentumiseen. Lipposen mielestä pohjoismaisten naapurien ajama pyrkimys aloittaa neuvottelut kaikkien hakijamaiden kanssa olisi merkinnyt laajentumisen hidastumista ja mahdollisesti myös Viron putoamista pois ensimmäisestä aallosta.

Ruotsin pääministerin Göran Perssonin kerrottiin syyttäneen Suomea Baltian maiden pettämisestä, mutta Perssonin lehdistöavustaja torjui väitteen. Joulun alla Lipponen palasi kiistoihin lehtihaastattelussa, jossa hän katsoi Ruotsin olevan EU:ssa vain toisella jalallaan, koska maa ei ole tehnyt myönteistä ratkaisua talous- ja rahaliitto Emuun liittymisestä. Ahtisaaren mainitsemina konkreettisina tuloksina Suomen ja Ruotsin läheisyydestä voidaan pitää Meritan ja Nordbankenin yhdistymistä sekä maiden turvallisuuspoliittisen yhteistyön tiivistymistä. Pääministerit pääsevät selvittämään vähäisiä mielipide-erojaan parin viikon päästä, kun Pohjoismaiden sosiaalidemokraateilla on 14. ja 15. tammikuuta kokous Helsingissä.

Suomen asema hyvä

Presidentti Ahtisaari arvioi uudenvuodenpuheessaan, että Suomen turvallisuuspoliittinen asema on hyvä. Hänen mielestään sotilaallinen kehitys pohjoisessa Euroopassa on kulkenut yhteistyön ja aseiden vähentämisen suuntaan. Presidentti Boris Jeltsinin ilmoitus Venäjän asevoimien supistuksista Suomen lähiympäristössä on Ahtisaaren mukaan hyvä uutinen. Ahtisaaren mukaan Suomen puolustusvoimien kehittämistä jatketaan. Yksi tärkeä ratkaisu on kysymys jalkaväkimiinoista. Suomi on pitänyt kiinni jalkaväkimiinoista, vaikka muut EU-maat ovat sitoutuneet luopumaan niistä. Ahtisaari korosti, että on tärkeää, että juuri maanpuolustuksen suurista linjauksista Suomessa voitaisiin tehdä päätökset kansallisen yhteisymmärryksen pohjalta.

Ruotsin lisäksi Ahtisaari mainitsi puheessaan Suomen lähinaapureista myös Viron ja Venäjän. Presidentti totesi, että Viron EU-jäsenyysneuvottelujen käynnistyminen kuvaa hyvin sitä myönteistä kehitystä, joka liittyy kylmän sodan päättymiseen sekä Euroopan unionin merkitykseen tässä valtavassa muutoksessa. Venäjän ja Suomen suhde on Ahtisaaren mielestä nyt yhä enemmän luontevan kanssakäymisen suhde. Maiden välinen raja on nyt yhdistävä eikä erottava. Ahtisaaren mukaan Suomi rakentaa EU:n ja Venäjän välistä vuorovaikutusta. Suomen EU-politiikkaa arvostetaan ja Suomen jäsenyyden myönteinen merkitys Venäjälle on pantu merkille.

Euro tuo etuja

Ahtisaari tuki puheessaan voimakkaasti Suomen pyrkimystä mennä mukaan talous- ja rahaliitto Emun kolmanteen vaiheeseen ensimmäisten joukossa. Hän arvioi, että uusi yhteinen valuutta euro vakauttaa osaltaan maailmanlaajuisia rahamarkkinoita, koska siitä tulee dollarin rinnalle toinen johtava valuutta. Siirtyminen euroon merkitsee Ahtisaaren mielestä säästöjä ja valuuttariskien poistumista. Siitä hyötyvät etenkin pienet yritykset, joilla on ulkomaista lainaa. EU-politiikassa on Ahtisaaren mielestä erityisen välttämätöntä huolehtia hyvin siitä, että unionin rakennerahastojen tarjoamat rahoitusmahdollisuudet käytetään tehokkaasti hyväksi. Hänen mukaansa on kehitettävä kansallinen strategia tähän tavoitteeseen pääsemiseksi. Suomen EU-neuvottelijoita Ahtisaari kiitti puheessaan siitä, että he saivat unionin tuolloiset päättäjät käsittämään, että Suomen pohjoiset luonnonolosuhteet ja laaja maa-alue tulee ottaa oikein huomioon.

Lapsiin huomiota

Ahtisaari aloitti puheensa toteamalla, että nuoriso osallistui runsaasti Suomen itsenäisyyden 80-vuotistapahtumiin. Hänen mielestään se osoittaa, että historia yhdistää sukupolvet ja tarjoaa perustaa terveelle kansalliselle itsetunnolle. Erityistä huomiota Ahtisaari kiinnitti lapsiin. Hän mm. totesi, että lasten mielenterveyden hoitolaitoksiin on pitkät ja pidentyvät jonot. Presidentti vetosi sen puolesta, että juuri vaikeimmassa asemassa olevat lapset saisivat kaikkien täyden huomion. Presidentti painotti turvallisen yhteiskunnan nojaavan lain ja järjestyksen kunnioittamiseen. Hänen mielestään on pidettävä huoli siitä, että poliisin tarvitsemat voimavarat turvataan. Oikeuslaitoksen on presidentin mielestä kestettävä arvostelua. Oikeusajattelussa on etsittävä toimiva jännite yrittämisen ja yksilöllisyyden sekä toisaalta yhteisvastuun, oikeuksien ja velvollisuuksien, yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden välillä. Presidentti oli tyytyväinen syntyneeseen tulopoliittiseen ratkaisuun. Hänen mukaansa vastaavissa vahvan kasvun oloissa maltti on aiemmin pettänyt, mutta nyt ei niin käynyt.
(STT)


Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.