A-P Pietilä: Euromaiden velkakriisi kaunopuhetta, kyse on pankkikriisistä

Pietilän mukaan lyhyesti sanottuna pankkikriisissä kyse on siitä, että pankit ovat antaneet liikaa lainaa ylivelkaantuneille maille, jotka eivät nyt pysty maksamaan velkojaan takaisin.

– Ja koska velanmaksu ei onnistu, pankit ovat vaarassa kaatua. Poliittisesti on vaan helpompaa puhua velkamaiden kriisistä, sillä Suomessa sanalla pankkikriisi on hyvin negatiivinen leima johtuen omista kokemuksistamme, sanoo Pietilä.

Pietilän mukaan Portugalia on kuitenkin autettava, jotta sen pankkikriisin vaikutukset eivät ulottuisi Suomeen.

– Portugali on kuin iso tulipalo. Se talo palaa, eivätkä naapurit voi vain katsoa vierestä kun talo palaa, koska tuli voi levitä muuallekin. Jos Portugalin tulipalo lähtisi leviämään, esimerkiksi luottojen saaminen voisi Suomessa vaikeutua ja yritysten investointipääomien saaminen voisi hankaloitua, kuvailee Pietilä.

Mutta miten olisi pitänyt toimia tai miten jatkossa pitäisi toimia? Pietilän mielestä Espanjan ja Saksan tulisi huolehtia omien pankkiensa pääomittamisesta.

– Esimerkiksi Kreikkaa ovat luotottaneet saksalaispankit ja Portugalia espanjalaispankit. Näiden maiden tulisi ottaa pankkeja haltuun samalla tavoin kuin Suomi otti 1990-luvulla haltuun Säästöpankit ja suomalaiset veronmaksajat maksoivat suomalaispankkien ongelmat. Nyt tätä ongelmaa ollaan ratkaisemassa niin, että mahdollisimman laaja joukko eurooppalaisia veronmaksajia osallistuu saksalaisten, ranskalaisten ja eurooppalaisten pankkien pelastamiseen. Se on väärää politiikkaa.

Pankkien pomoille bonuksia

Pietilä korostaa myös pankkien omaa vastuuta.

– Jos ajatellaan suomalaisten etua tässä, meidän on osallistuttava Portugalin pelastamiseen jollakin tavalla, mutta johonkin on vedettävä raja. Me emme pysty loputtomiin maksamaan pankkien ylisuuria riskejä. Kyllä pankkien on itse maksettava liiketoimintariskinsä.

Pietilän mukaan kriisimaita luotottaneet pankit ovat tehneet luotonannolla valtavia korkovoittoja ja maksaneet omille johtajilleen bonuksia.

– Ja nyt jos tehdään niin, että eurooppalaiset veronmaksajat maksavat Portugalille, Portugali maksaa velkojaan espanjalaispankeille ja nämä pankit maksavat taas jättibonuksia pankinjohtajille, kun he ovat muka hoitaneet liiketoimintansa hyvin. Sehän ei pidä paikkaansa. Niiden liiketoimintahan on ollut mätää, joka koitui veronmaksajien maksettavaksi.

Nokian "jytky" vasta tulossa

Pietilä näkee kriisimaiden kuten Portugalin tilanteessa myös yhtäläisyyksiä 1400 suomalaisen massairtisanomisista eilen ilmoittaneen matkapuhelinjätti Nokian kanssa.

– Tässä on vähän sama tilanne kuin Nokiankin kanssa, ei uskalleta puhua suoraan siitä, mikä koko ongelmassa on ydin. Poliitikot eivät uskalla kertoa sitä, että Portugali on lainannut rahaa maksaakseen sosiaaliturvaansa, jotta sen ei ole tarvinnut korottaa veroja eikä toisaalta leikata myöskään sosiaaliturvasta.

Lama-aikoihin perehtyneen tietokirjailijan mukaan Nokian osalta varsinainen pommi on kuitenkin vasta edessä.

– Ja viittaus Nokiaan on tärkeä, sillä kaikki puhuvat nyt suu vaahdossa siitä, miten hyvin Nokia hommansa hoiti. Ja varmasti hoitaakin irtisanottujen 1 400 ihmisen osalta, mutta Nokian tuotteet eivät käy enää yhtä hyvin kaupaksi kuin ennen.

– Nokian varsinainen jytky onkin tulossa vasta sen jälkeen, kun yhtiön tulos putoaa tänä tai ensi vuonna. Sillä on valtava vaikutus yhteisöverotuottoon esimerkiksi Espoossa tai koko Suomessa ja silloin vasta nähdään ne todelliset vaikutukset tästä Nokian epäonnistuneesta strategiasta.

Katso tietokirjailija Antti-Pekka Pietilän haastattelu: (Huomenta Suomi 28.4.2011)