5.5. Pihaterassille Välimeren tunnelmaa

Rivitalon pihaterassi kylpee koko päivän auringossa. Se on kooltaan 520 x 500 cm ja katettu siten, että seinän viereinen puoli on katoksen alla ja toinen puoli taivasalla. Katetun osan avoimelle seinälle on ripustettu pajuverhoja varjostamaan aurinkoa, mutta tilapäinen ratkaisu on ulkopuolelta liian ruma ja sisäpuolelta liian pimeä.

Tilan jako on kuitenkin osoittautunut toimivaksi, joten se halutaan säilyttää. Perheen toiveena on saada uudeksi tilanjakajaksi tuulen, veden ja lumen tulon estävä, mutta kuitenkin valoa antava seinä. Tilasta halutaan nauttia paitsi kesällä, myös mahdollisimman myöhään syksyllä ja mahdollisimman aikaisin keväällä. Terassi on sen verran pieni, että lasten leikkipaikkaa ei siihen saa, mutta kattamattomalla osalla voi loikoilla aurinkotuolissa, pelailla ja lukea.

Suunnittelussa on otettava huomioon myös se, että alueen kautta kuljetaan asuntoon. Terassia sivuavan, soralla ja muutamalla puurallilla päällystetyn käytävän ilmettä piristetään vanhastaan olemassa olevilla materiaaleilla.

Itse pihapiiri rajautuu selkeästi sekä puuaidalla että pensasaidanteella. Sisääntuloa ryhdittää uusi, valkoiseksi maalattu, romanttinen portti. Osa kasveista vaihdetaan paremmin tilaan ja tunnelmaan sopivimmiksi ja tehdään ruukkupuutarha, jossa on paljon, paljon värejä.

Perhe antoi tehtäville uudistuksille niukan budjetin: 500 euroa, joka tekee työstä haasteellisemman.

Ensin rakennetaan väliseinä

Väliseinä tehdään alhaalta umpinaiseksi ja yläosaan asennetaan ikkunat. Niukan budjetin vuoksi niitä etsitään rakennustarvikkeiden kierrätyskeskuksesta. Mitataan seinän pystytolppien välit - korkeus ja leveys - ja etsintäretkellä yritetään löytää aukkoihin mahdollisimman hyvin sopivat ikkunat. Helpoimmalla tietysti päästään, jos ne ovat keskenään suunnilleen samankokoisia. Ikkunoita valittaessa kannattaa kiinnittää huomio paitsi ikkunan kokoon, myös niiden puitteiden kuntoon: puuosaltaan mätiä ikkunoita ei kannata hankkia.

Puitteet puhdistetaan vanhasta maalista, käsitellään homeenestoaineella ja maalataan (ensin pohjamaalaus) valkoiseksi. Väliseinään tehdään sopivaan paikkaan ikkunoiden mittojen mukainen, niitä tukeva koolaus. Ikkunat kiinnitetään tolppiin ruuveilla. Työ viimeistellään siistiksi puitteiden reunoille kiinnitettävillä rimoilla sekä laudalla, jolla peitetään ikkunoiden väliin mahdollisesti jäävä rako.

Kun ikkunat on kiinnitetty, niiden alle asennetaan seinälaudoitus. Lattiapinnan lähelle - parisenkymmentä senttiä sen yläpuolelle - ja keskelle aukkoa ruuvataan tukirimat, joihin seinälaudat kiinnitetään pystysuoraan. Maalaamattomat puuosat maalataan kahteen kertaan ensin pohja- ja sitten pintamaalilla.

Syntyi katettu tila - kuinkas se sisustetaan?

Koska terassi on koko päivän auringossa, katetulle puolelle ripustetaan sälekaihtimet. Ennen niiden asennusta on syytä tarkistaa, että maali on kuivunut. Katetun tilan päädyssä sijaitsevan sisääntulon yläpuolelle jää ruma aukko, josta saattaisi hyvinkin sataa vettä ja lunta sisään. Ongelma hoidetaan peittämällä se tunnelmaan sopivalla pajusermillä.

Käytössä olevat, vanhat kestopuukalusteet maalataan välimeren sinisellä ja joukkoon ostetaan valkoinen korituoli luomaan huvilatunnelmaa. Katoksen alle sijoitetaan pöytä, penkit, korituoli, kynttiläkruunu, rustiikki hedelmäkori ja raikkaan värinen matto.

Koska tila ei ole kokonaan umpinainen ja lasien edessä on sälekaihtimet, lämpötila pysyy kuumimpinakin päivinä miellyttävän kohtuullisena.

Vesiaihe

Välimerensininen vesiaihe täydentää tunnelmaa erinomaisesti. Sille valitaan paikka avoterassilla, ruukkupuutarhan läheisyydestä. Vesilähteenä toimii pumpun mukana tullut suutinosa. Etenkin kuumina päivinä vesi haihtuu nopeasti maljamaisesta astiasta, joten sen lisäämisestä on muistettava huolehtia.

Pumpun teho saa olla pieni - pienin nyt löydetty on teholtaan 600 litraa tunnissa. Pumppupakettien mukana tulee yleensä useampikin säädettävä suutin, joista voi valita mieleisensä. Tärkeää on tarkastaa koekäytöllä, ettei vettä lennä astian reunojen ulkopuolelle. Vesiaiheen pumppuja ei koskaan saa käyttää kuiviltaan, koska vesi on niiden voiteluaine!

Pumppu on tuettava jollain tavalla paikalleen astian pohjalle. Siihen käyvät oikein hyvin luonnostakin löytyvät kivet, mutta tässä tapauksessa käytämme (aikaa säästääksemme) puutarhaliikkeestä ostettuja koristekiviä.

Istutukset

Istutukset tulevat olemaan pääosin ruukkuistutuksia, joihin käytetään paljon omistajalla olevia kasveja - samettiruusuja, mansikoita, pelargoniaa, petunioita, tarhapäivänliljoja, laventelia ja muita yrttejä. Emännän toiveen mukaan iloisesti ja runsaasti eri värein kukkivia kasveja. Tarhapäivänliljat tuovat ryhmään elävyyttä lehtimuodollaan. Vaikka pääpaino onkin väreillä, kasveja valittaessa täytyy ottaa huomioon myös niiden kestävyys auringossa.

Paikalla jo olevista monivuotisista istutuksista pietään syreenit ja hanhikit. Havut sen sijaan poistetaan ja tilalle, terassin lyhyttä seinää pehmentämään istutetaan tuoksuköynnöskuusama sekä heleän vaalean violettia jaloritarinkannusta.

Istutettaessa on tarkastettava paakun kosteus - varsinkin kesäkuumalla kuivaa paakkua on hyvä liottaa muutama tunti ennen maahan laittamista. Hyvin vahvat juuret kasvattaneen taimen juuripaakkua voi viiltää hiukan auki puukolla, jolloin juuret pääsevät leviämään paremmin.

Ruukkuun istutettavat kasvit joutuvat paljon kovemmalle koetukselle kuin maahan istutetut. Ruukkuihin onkin valittava parasta saatavilla olevaa maa-ainesta. Olisi hyvä, jos kasvualusta sisältäisi kastelukiteitä, jotka auttavat sitä pysymään kosteana. Siitä huolimatta kastelupuolesta on huolehdittava tunnontarkasti. Vaikka kosteuden puute onkin suurin vaara, myös liikaveden poistuminen on turvattava. Jos astiassa ei ole poistoaukkoa ylimääräiselle vedelle, muista salaojittaa se lekasoralla tai kivillä!

Suuriin ruukkuihin istutetut perennat saattavat hyvässä tapauksessa talvehtiakin niissä, mutta turvallisinta olisi ottaa ne syksyllä pois ruukuista ja panna talven ajaksi maahan - vaikkapa tuttujen pihalle, jos itsellä ei pihaa ole. Keväällä ne voi kaivaa ylös ja panna takaisin ruukkuun.

Verenpisara istutetaan amppelikoriin, jossa ei ole pohjalla minkäänlaista muovia. Jätesäkistä leikataan pohja, josta syntyy näppärästi sopiva suoja. Muovin pohjalle on leikattava pieni reikä, sillä ovathan nämä amppelitkin alttiina sateille ja niiden myötä liialle vedentulolle.

Huom! Ennen rakentamista tulee tarkastaa esimerkiksi taloyhtiön isännöitsijältä, tarvitaanko sitä varten toimenpidelupa.

Kustannukset:

  • kasvit 50 €
  • hedelmäkori 24 €
  • puutavara seinään 65 €
  • ikkunat, 5 kpl 25 €
  • muoviset sälekaihtimet, 3 kpl 20 €
  • korituoli 39 €
  • pumppu, ruukku ja kivet 135 €
  • maalit noin 150 €
  • Yhteensä: 508 €

(Pioni 5.5.2006)

Lue myös:

    Uusimmat