2011 - Lukiovertailu: Usein kysyttyjä kysymyksiä

Tämä mahdollistaa laajemmat ja tarkemmat, mm. ainekohtaiset vertailut.

Tässä muutamia usein kysyttyjä kysymyksiä vertailusta:

Miksi vertailussa käytetään puoltoääniä eikä lasketa ”yleisarvosanaa”? Puoltoäänien laskeminen suosii kouluja, joissa kirjoitetaan paljon aineita.

- Puoltoäänimäärä on ylioppilastutkintolautakunnan oma pistemäärä, joka siis kertoo sekä arvosanojen laadusta että määrästä, yleisarvosanaa ei löydy yo-todistuksestakaan

- 7 lubenterin tai 9 approbaturin oppilaita ei ole, parhaisiin tuloksiin yltävissä kouluissa kirjoitetaan sekä paljon että hyvin

- Jos vertailtaisiin vain sitä, mikä on "yleisarvosana", olisi 4 laudaturin tulos yhtä hyvä kuin 6 laudaturin, jonkun mielestä sekin olisi epäreilua

- Aiemmin MTV3:n uutiset on myös vertaillut lukioiden keskimääräisiä tuloksia myös kahdella muulla mittarilla: 4 pakollisen aineen puoltoäänimäärällä ja jakamalla puoltoäänet kirjoitettujen aineiden määrällä ("yleisarvosana"), mikä ei juurikaan vaikuttanut siihen, mitkä lukiot "pärjäsivät" vertailussa.

Miksi ette vertaa tuloksia oppilaiden lähtötasoon? Eikö paras koulu ole se, joka nostaa oppilaiden tasoa eniten?

- Valitettavasti ei ole olemassa pätevää lähtötason mittaria, peruskoulun päästötodistuksen arvosanat eivät ole valtakunnallisesti mitattuja kuten ylioppilastutkinto

- Myös opetushallituksen oman selvityksen mukaan peruskouluarvosanat selittävät melko heikosti lukioiden keskimääräisiä ylioppilastuloksia

- Ylioppilastutkinto on ainoa kaikille sama tutkinto, siksi sen vertaaminen on perusteltua ilman lähtötasoon vertaamistakin, ei oppilaankaan lähtötasoa oteta huomioon kun hänen ylioppilastutkintonsa arvostellaan

Eikö ole väärin leimata kouluja huonoiksi vaikka tulokset johtuvat vain oppilaista, eikä kouluista?

- MTV3 vertaa ylioppilastutkinnon keskimääräisiä puoltoääniä kouluittain, emme sinänsä koulujen paremmuutta

- Ylioppilastutkinto mittaa lukion oppimäärän hallintaa, siksi on perusteltua vertailla juuri kouluja

- Opetushallituksen selvityksen mukaan koulujen välisiä eroja voidaan pitkälti selittää opiskelijoiden äidin koulutustaustalla varsinkin isoissa kaupungeissa, mutta malli ei selitä yhtä hyvin eroja maaseudun lukioiden välillä. Jotain vaikutusta tuntuu siis olevan hyvällä opetuksellakin

Eikö eroista uutisointi johda siihen, että heikosti pärjänneiden lukioiden maine menee eikä kukaan enää halua niihin?

- MTV3 ei ole tuottanut eroja tulosten välillä, ne olivat olemassa jo kun teimme vertailun ensimmäisen kerran v. 2002 eivätkä ne ole siitä kasvaneet

- Kun lukiovalinta vapautettiin 1990-luvulla, syntyi suuriin kaupunkeihin suosittuja lukioita, joihin on vaikea päästä, tämä linja on siis tietoisten päätösten tulos

- Myös heikommin vertailussa pärjäävissä lukioissa osa kirjoittaa hyviä tuloksia

- MTV3:n vertailussa ei kerrota reputtaneiden määrää kouluittain, mikä olisi ”heikkoja” kouluja kohtaan kriittisempi mittari

- Vanhemmat ja opiskelijat tuskin ovat niin yksioikoisia että valitsevat lukion vain tämän vertailun perusteella, tämä on yksi mittari, ei mikään kokonaiskuva koulun tasosta tai siitä, kuinka mukavaa siellä on

(MTV3)