Sote-leikkausten seuraus? Myrkytyksiä, psykoottista käytöstä, hädänalaisia ihmisiä vessoissa ja rappukäytävissä

A-klinikkasäätiö on yksi niistä sote-alan säätiöistä, joille valtionavustukset ovat elinehto. Säätiön toimitusjohtajan Hannu Jouhki muistuttaa, että sosiaali- ja terveysalalla on useita toimintoja, joista vastaa lähes kokonaisuudessaan kolmas sektori. 

Hän mainitsee esimerkkinä A-klinikkasäätiön tekemän jalkautuvan ja etsivän päihdetyön. Sen työntekijät auttavat heikossa asemassa olevia ihmisiä palveluiden piiriin, jakavat puhtaita pistovälineitä, tekevät C-hepatiitti- ja hiv-testejä, auttavat viranomaisasioinnissa, sekä jakavat ruokaa ja lämmintä vaatetta tarvitseville.

– Tämä on sellaista työtä, mikä pitää ihmisiä kiinni yhteiskunnassa ja palveluissa, Jouhki sanoo. 

Lue myös: Päätös sote-säästöistä tehtiin viikonlopussa, sanoo ministeri: "Potilasturvallisuus voi parantua"

Lue lisää: Kyselytunti äityi kiihkeäksi väittelyksi sote-säästöistä – “Voi herranjestas, mitä kurmuuttamista”

Valtionavustusten osuus järjestöjen rahoituksesta vaihtelee

Suomen sosiaali ja terveys eli SOSTE ry:n pääsihteeri Vertti Kiukas kertoo, että valtionavustusten osuus järjestöjen rahoituksesta vaihtelee muutamasta prosentista lähes koko rahoitukseen. 

– Se vaihtelee tosi paljon esimerkiksi sen mukaan, onko järjestöllä omaa palvelutoimintaa, Kiukas sanoo. 

Osa järjestöjen rahoituksesta voi koostua esimerkiksi lahjoituksista tai jäsenmaksuista. Kiukkaan mukaan lahjoitukset keskittyvät pitkälti tietyille järjestöille, joilla halutaan lahjoittaa tai esimerkiksi testamentata rahaa. 

– Mitä vaikeammasta ihmisryhmästä puhutaan, sitä harvemmin se herättää sympatiaa ja saa lahjoituksia. Pörröisempien kohteiden kanssa työskentelevät järjestöt saavat helpommin avustuksia, Kiukas sanoo. 

Hänen mukaansa avustusten jakautuminen ei siten ole oikeudenmukaista. 

Lue myös: Hallitus etsii säästöä henkilöstömitoituksen pienentämisestä

"Näkymä on synkkä"

Hannu Jouhkin mukaan vähentyvät valtionavustukset tulevat näkymään suoraan A-klinikkasäätiön toiminnassa. Käytännössä työtä jäisi tekemättä ja seuraukset olisivat merkittäviä. 

– Ihmisiä todennäköisesti nukkuisi yhä enemmän vessoissa ja rappukäytävissä, psykoottista käyttäytymistä näkyisi enemmän, mahdollisesti tulisi myrkytystapauksia ja paleltumia, Jouhki luettelee.

Hän huomauttaa, että huonoissa oloissa ja ilman hoitoa esimerkiksi pieni haava voi infektoitua ja aiheuttaa lopulta ison laskun.