Kaisa Korhonen on kuollut – näin Jussi Chydenius muistelee äitiään

Asian vahvistaa Korhosen poika Kalle Chydenius  Helsingin Sanomille.

Sotkamossa syntynyt Korhonen menehtyi pitkällisen sairauden uuvuttamana 25. huhtikuuta.

Korhonen teki pitkän uran suomalaisen teatterin parissa 1960-luvulta lähtien. Hänet muistetaan muun muassa Lapualaisoopperasta.

Uransa aikana hän sai useita palkintoja, muun muassa Pro Finlandia -mitalin vuonna 1990.

Korhosen entinen puoliso Kaj Chydenius kuoli viime viikon lauantaina 20. huhtikuuta 84-vuotiaana.

Pariskunnan lapset Kalle Chydenius ja Jussi Chydenius ovat tunnettuja muusikoita.

Poliittisen laululiikkeen ikoni

Korhosesta tuli poliittisen laululiikkeen ikoni 1960-luvulla. Hänet tunnettiin eräänlaisena vasemmistosukupolven äänenä.

Korhosen toinen poika, muusikko Jussi Chydenius arvioi Korhosen uraa STT:lle torstaina.

–  Äitini oli taiteellisen uransa lisäksi tienraivaaja tasa-arvoasioissa. Hän arvosti feminismiä.

Vaikka teatteri on luonteensa takia kiinni hetkessä, Chydenius uskoo, että Korhosen kädenjälki näkyy Suomessa alalla pitkään.

–  Hän on opettanut Teatterikorkeakoulussa ja Tampereella isoa määrää suomalaisia teatterialan ihmisiä. Sitä kautta hänen persoonansa ja näkemyksensä vaikuttavat edelleen.

Halusi uudistaa teatteria

Kaisa Korhosen ura teatterin parissa alkoi 1960-luvulla Ylioppilasteatterista, jossa hän teki läpimurron laulajana. Korhonen valittiin Ylioppilasteatterin taiteelliseksi johtajaksi vuonna 1965.

Uransa alkuvuosina Korhonen tuli tunnetuksi tuon ajan puolisonsa Kaj Chydeniuksen laulujen tulkitsijana. Chydenius kuoli viime lauantaina.

Kulttuurisesta vaikuttamisesta kiinnostunut Kaisa Korhonen halusi uudistaa suomalaista teatteria. Hän oli mukana perustamassa KOM-teatteria ja toimi sen ohjaajana ja näyttelijänä.

Korhonen oli keskeisiä henkilöitä musiikkinäytelmä Lapualaisoopperan synnyssä. Vuonna 1966 ensi-iltansa saanut Lapualaisooppera oli 1960-luvun lopun kohuttu merkkitapaus teatterialalla.

Esikuvana monialainen Brecht

Laulajana Korhonen julkaisi kolme omaa albumia. Niihin lukeutui vuonna 1970 ilmestynyt Työstä ja taistelusta – Brechtin ja Eislerin lauluja. Hän esiintyi myös monilla KOM-teatterin levyillä.

Laulajana Korhonen ihaili Ernst Buschia.

–  Hänen esikuvistaan tulee mieleen ensimmäisenä Bertolt Brecht, sanoo Jussi Chydenius.

Kolmen pennin oopperan tekijä Brecht oli monipuoliselle Korhoselle sovelias esikuva siinäkin mielessä, että Brecht oli sekä näytelmäkirjailija, runoilija että teatteriohjaaja.

–  Uran alussa esikuva oli myös Kalle Holmberg. Äidilleni mieluisia töitä olivat venäläiset klassikot kuten Kolme sisarta sekä Rikos ja rangaistus. Iso ja tärkeä hänelle oli myös uran lopussa 2016 ohjattu Canth Kansallisteatterin Suurelle näyttämölle.

Kaisa Korhonen palkittiin elämänsä aikana kulttuurityöstään monilla tunnustuksilla, kuten Eino Leinon palkinnolla vuonna 1974 ja Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1990.

Korhonen hoiti vuosia teatterialan professuureja Teatterikorkeakoulussa ja Tampereen yliopistossa. Hän sai teatteritaiteen kunniatohtorin arvonimen Teatterikorkeakoulussa vuonna 2009.

Lue myös: Säveltäjä Kaj Chydenius on kuollut

Juttua korjattu 25.4.2024 kello 19.37. Kaisa Korhonen on syntynyt Sotkamossa, ei Kuusamossa.