Yt-kurimus: Nyt on myöhäistä kiinnostua kassaan liittymisestä

– Hyvin pitkään ihmisillä on luottamus siihen, että kyllä minulla on töitä. Sitten kun se tapahtuukin omalla työpaikalla, niin siinä vaiheessa tulee herääminen. Toivoisin, että ihmiset ajattelisivat tilannettaan aikaisemmin ja hankkisivat työttömyyskassajäsenyyden, koska se on kuitenkin pieni raha vakuutusmaksuna siitä, että sinulla on ansioturva, Yleisen työttömyyskassan YTK:n toimitusjohtaja Aula Hänninen toteaa vakavana.

Aihe on monille ajankohtainen, koska yt-neuvottelukutsun on saanut tänä vuonna lähes 50 500 työntekijää. Työnsä on taas menettänyt ainakin 12 000 ihmistä elokuun loppuun mennessä, kertoo SAK.

Järjestelmä on byrokraattinen viidakko

Työssäkävijät tuntevat huonosti ansiosidonnaisen päivärahan ja työttömyyskassojen toimintaperiaatteita, arvioi osa työttömyyskassoista.

Usealla työttömyyskassalla ansiosidonnaisen päivärahan saamiseen liittyy monia ehtoja. Lähes kaikissa työttömyyskassoissa jäsenenä täytyy olla jokin tietty aika, kuten kahdeksan kuukautta. Lisäksi on käytävä töissä tietty aika ennen kuin työttömäksi jouduttuaan on oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan.

– Sanoisin, että tietämys ei ole kovin suuri. Ihmisten tieto siitä, millä edellytyksillä ansiopäivärahaa työttömyyskassasta voi saada, on hyvin vaihtelevaa. En myöskään usko, että eri työttömyyskassojen jäsenten tietoisuuden välillä olisi hirveästi eroja tässä asiassa, sanoo Teollisuusalojen ammattiliitto Team ry:n työttömyyskassan johtaja Arto Turunen.

Myös Suomen suurimman työttömyyskassan, YTK:n toimitusjohtaja Hännisen mukaan työttömyyskassan vaatimukset ja asiat ovat hankalia.

– Kyllä työttömyys on usein aikamoinen byrokraattinen viidakko hakemuksineen ja liitteineen.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:ssä ei tietämättömyyteen ole samassa mittakaavassa törmätty kuin esimerkiksi YTK:ssa tai Team ry:ssä. JHL:n työttömyyskassan johtaja Pasi Koskinen nostaa Arto Turusen tavoin työttömyyskassojen haasteeksi työelämään siirtyneet opiskelijat, joilla ei välttämättä kaikkea tietoa vielä ole.

Työttömyyskassat varautuvat huonoihin aikoihin

Työttömyyskassoja säätelee työttömyyskassalaki, olivat ne sitten julkisia työttömyyskassoja tai ammattiliiton rinnalla toimivia työttömyyskassoja. Eri kassoissa on erilainen tapa kerätä maksuja ja myös hiukan erisuuruisia maksuja.

Työttömyyskassoista vakuutetaan, etteivät rahat lopu kesken, vaikka työttömäksi jääkin nyt poikkeuksellisen suuri määrä ihmisiä. Tarpeen mukaan kassat korottavat jäsenmaksujaan ja tulevaisuuteen varaudutaan työttömyysennusteiden mukaan.

– Ensi vuoden jäsenmaksut vahvistetaan lokakuussa. Eli Finanssivalvonta vahvistaa kaikkien kassojen jäsenmaksut ja jäsenmaksuja vahvistaessa tietysti pohditaan kuinka suuret menot se jäsenmaksu kestää, Hänninen sanoo.

Kassat varautuvat myös siihen, että kassasta aikaisempaa suurempi osa menee esimerkiksi työttömien ansiosidonnaisen päivärahan maksuun.

– Kaikilla työttömyyskassoilla on tällainen tasoitusrahasto, johon huonojen päivien varalle kerrytetään varoja. Sen lakisääteinen määrä on 100–400 prosenttia, eli 100 prosenttia kuvaa vuoden etuusmenoja ja hallintokuluja, Turunen kuvailee

– Meillä on, minun oman tietoni mukaan, Suomen suurin oma pääomatasoitusrahasto palkansaajien työttömyyskassoista. Ja se on tehty juuri sitä varten, että olemme keränneet rahaa tässä vuosien aikana varalle. Sitten kun tulee huonot ajat, niin sitä omaa pääomaa voidaan syödä, Koskinen kertoo.

Haastatelluista työttömyyskassoissa missään ei suunnitella työttömyyskassan jäsenmaksujen korotuksia ensi vuodelle.

Karmean yt-viikon saldo: ainakin 1760 työpaikkaa vaakalaudalla

Rajujen yt-neuvotteluiden vuosi – katso suurimmat irtisanomiset (19.9.2012)

SAK:n karu tilasto: Irtisanomisuhan alla elävien määrä tuplaantunut (2.7.2012)