Yllättävä ehdotus vanhuksille: Ostakaa palvelut asuntoa vastaan

– Jos minulla on 80-vuotiaana 300 000 euron arvoinen asunto, niin ottamalla 30 000 euron lainan, jonka kuolinpesä maksaa pois, niin saan 30 000 euroa hyvinvoinnin rahoittamiseen, ynnäilee Silvola.

Vanhuusiän palveluita voisi Silvolan mielestä rahoittaa myös muullakin varallisuudella, jos lisäeläkettä ei ole hankkinut vapaaehtoisilla eläkevakuutuksilla tai pitkäaikaissäästötilillä.

– Jos ikää on 50, 60, 70 tai 80 vuotta, täytyy turvautua niihin resursseihin, joita on jo kertynyt. Näitä voivat olla asunto, takametsä, kesäasunto tai finanssivarallisuus. Niitä voi sitten hyödyntää hyvinvoinnin rahoituksessa.

"Kustannukset räjähtävät"

Silvola perustelee omaan varallisuuteen turvautumista sillä, että kunnat eivät selviydy lisääntyvistä kustannuksista. Esimerkiksi muistisairaiden määrä kasvaa väestön ikääntyessä. Vuonna 2020 keskivaikeaa muistisairautta sairastaa arviolta 130 000 suomalaista.

Silvola vertaa kunnille lastattuja rahoitusvastuita työeläkkeisiin, joihin on varauduttu myös rahastoinnilla.

– Meillähän on lakisääteisellä puolella aitoa rahastointia lähinnä vain työeläkejärjestelmässä, noin 147 miljardia. Ja työeläkejärjestelmän eläkevastuut, eli se paljonko on tähän mennessä tienattu eläkkeitä, on noin 500 miljardia. Terveydenhuollon, vanhushuollon ja työttömyysturvan puolella on noin 700 miljardin euron vastuut, jotka ovat pääosin kunnilla.

Käänteinen laina kiinnostaa

Pankeissa näkyy orastavia merkkejä asenteiden muutoksista. Käänteinen asuntolaina ja -kauppa kiinnostavat perillisiä.

– Ensin tänne tulee tytär, joka on huolissaan äidin pärjäämisestä yksinään kotona ja tästähän sitten saa rahaa, millä voi ostaa lisää palveluja, sanoo Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Matti Inha.

Iso remontti ja pieni eläke on myös yhtälö, joka tuo eläkeläisiä pankin juttusille.

– Jos tulee esimerkiksi putkiremontti, johon tarvittaisiin käteistä, niin se on tyypillinen tilanne, jossa asuntoa vastaan otetaan lainaa ja kustannetaan remontti sillä, sanoo johtaja Risto Kuoppamäki Nordeasta.

Hypoteekkiyhdistys ei kertapotteja jaa, vaan jaksottaa maksut tasasummina useille vuosille.

– Jos omistaa Helsingissä 300 000 euron arvoisen asunnon, siitä voisi käänteisellä lainalla ottaa puolet eli 150 000 ja käyttää se kymmenen vuoden aikana.

Jokainen torppa ei kelpaa

Pikaratkaisua kuntien rahoitusongelmiin Silvolan malli ei tarjoa. Syitä on paljon.

Ensinnäkin omassa asunnossa asuu vain noin 65 prosenttia suomalaisista.

Toinen syy on se, että ihan joka torppa ei käänteiseen asuntolainaan tai -kauppaan kelpaa. Kohteen pitää olla sellainen, että pankki saa sen aikanaan nopeasti kaupaksi. Käytännössä se tarkoittaa vain kerrostalo-osaketta kasvukeskuksessa.

– Kun vanha ihminen asuu omakotitalossa, niin sen kunnosta ei voi olla varma. Siksi ne eivät oikein sovellu ja aika huonosti rivitalotkin, Inha toteaa.

Kolmas syy on omaisuuden suoja ja vapaaehtoisuuden periaate.

– Kaiken oman varallisuuden ja tulojen käytön täytyy perustua vapaaehtoisuuteen. Eli julkisesti kunta tarjoaa lainsäädännön mukaan tietyt palvelut ja ihmiset voivat hankkia täydentäviä palveluja joko tuloillaan tai hyödyntämällä varallisuuttaan.

Katso Leea Ollikaisen juttu (Seitsemän uutiset 7.12.2012)

Oma asunto hoitopalveluiden maksuihin? "Kaikki voittavat, jos tämä näin menee"