Mainos

Yliopistoissa tutkinnon loppuun asti suorittaneista vain alle kolmasosa valmistuu tavoiteajassa – Katso aloittain, missä ajassa ja minkä verran opiskelijat valmistuvat

2:13

Suomessa korkeakouluista valmistutaan noin kolme vuotta eurooppalaista keskiarvoa myöhemmin, kertoo ministeri Hanna Kosonen.

Ministeriön mukaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa aloittaneista liki joka kolmannella ei ole suoritettuna tavoitetutkintoa 10 vuotta opintojen aloittamisen jälkeen.

Ammattikorkeakouluissa tutkinnon loppuun asti suorittaneista kaksi kolmesta valmistuu tavoiteajassa, yliopistoissa ei edes joka kolmas.

– On ihan selvää, että Suomessa nämä tavoiteaikojen yli venyvät opinnot ovat tosi iso ongelma, tiivistää ministeri. 

Osa väsyy, osa siirtyy työelämään

Ministeriön mukaan 66 prosenttia amk-tutkinnon suorittaneista on suorittanut tutkintonsa tavoiteajassa. Yliopistoissa tilanne on synkempi.

– Kaikista yliopistojen maisterintutkinnoista tavoiteajassa on suoritettu 29 % ja tässä laskennassa on vähennetty poissaololukukaudet. Läpäisyn parantamiseen on kehitetty erilaisia politiikkatoimia, lähtien opinto-ohjauksen ja opintojen suunnitelmallisuuden kehittämisestä. Tulevassa korkeakoulujen rahoitusmallissa yksi tekijä on tavoiteajassa suoritetuista tutkinnoista maksettava korkeampi laskennallinen korvaus, kertoo opetusneuvos Jukka Haapamäki opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Syitä tilanteille on useita, muun muassa jaksamisen rajoitteet, mutta yhtä lailla työelämään siirtyminen.

– Meillä on osaajapula eri puolilla Suomea eri aloilla ja nämä opiskelijat viedään korkeakouluista työpaikkoihin kesken opintojen. Tähän olisi syytä löytää keinoja, joilla pystyttäisiin yhdistämään opinnot ja työelämä. Nämä työnantajat voisivat kannustaa siihen, että opinnot saataisiin valmiiksi, pohtii tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen.

Takana mittavat leikkaukset

Korkeakoulut ovat käyneet läpi satojen miljoonien eurojen säästökuurin tämän vuosikymmenen aikana.

– Ilman muuta on selvää, että korkeakoulut ovat joutuneet juuri näistä tukipalveluista karsimaan ja se varmasti vaikuttaa siihen, että kun tukea on vähemmän, niin sitä kautta sitten opiskelijat ovat enemmän omillaan, Kosonen sanoo. 

– On enemmän massaluentoja ja tehdään suuremmissa joukoissa asioita, niin se on ilman muuta selvää, että henkilökunnalla ei ole niin paljon aikaa kiinnittää huomiota yksittäisiin opiskelijoihin ja heidän jaksamiseen ja edisymiseensä. 

"Koulutussäästöt näkyvät pidemmällä viiveellä ja nyt näitä on hyvin nähtävissä"

Ministeri arvioi, että korkeakouluja koskevien säästöpäätösten vaikutuksia ei ole riittävästi arvioitu.

– Tuskin sitä on perinpohjaisesti ajateltu, että minkälaisia vaikutuksia tulee olemaan. Koulutussäästöt näkyvät pidemmällä viiveellä ja nyt näitä on hyvin nähtävissä. 

Kososen mukaan opintojen viivästyminen vaikeuttaa merkittävästi työurien pidentämistavoitteita.

– On sillä merkittävä vaikutus, että kun ajatellaan, että Suomessa korkeakouluista valmistutaan eurooppalaiseen keskiarvoon noin kolme vuotta myöhemmin. Siitä sitten voidaan laskea yhteissumma. Tälle aidosti pitää tehdä paljon, arvioi ministeri Kosonen.

Valmistumisessa suuria alakohtaisia eroja

On myös aloja, kuten ammattikorkeissa tietotekniikka, grafiikka sekä kemia, joissa aloittaneista vain noin joka viides on suorittanut tutkinnon tavoiteajassa. 

– Tavoiteajassa valmistumisessa on alakohtaisia eroja. Syitä on monia. Osin syynä voi olla että työmarkkinat houkuttelevat opiskelijoita jo ennen valmistumista. Tietyt alat ovat sellaisia johon on helppo päästä opiskelemaan, mutta josta siirrytään myöhemmin varsinaiselle tavoitealalle, arvioi Haapamäki.

– Lisäksi varsinkin matemaattista osaamista vaativilla aloilla saattavat opiskelijoiden perustaidot olla sellaisella tasolla, että korkeakouluopintojen suorittaminen kestää opetussuunnitelmassa määriteltyä kauemmin, Haapamäki jatkaa.

Ministeriön mukaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa aloittaneista liki joka kolmannella ei ole suoritettuna tavoitetutkintoa 10 vuotta opintojen aloittamisen jälkeen. 

Yliopistoissa opinnot venyvät erityisesti humanistisilla aloilla, maa- ja metsätaloudessa sekä tietojenkäsittelyssä. Edellä mainituilla aloilla peräti noin 60 prosenttia suoritti tutkinnon vähintään yli vuoden tavoiteajan päättymisen jälkeen. 

Yliopisto-opinnot vuonna 2012 käynnistäneistä tutkinnon viidessä vuodessa, mikä on yleisin tavoiteaika, suorittaneiden osuus kaikista aloittaneista on vain noin 22 prosenttia.

– Verrattuna ammattikorkeakouluopintoihin, yliopistotutkinnot ovat useammin generalistitutkintoja. Myös opintojen suunnittelussa yliopistoissa on opiskelijalla usein enemmän valinnanvaraa. Toisinpäin ajateltuna, ammattikorkeakouluopintojen rakenne on opiskelijalle selkeämpi, joka helpottaa opintojen suorittamista tavoiteajassa, Haapamäki sanoo.

– Lisäksi on huomioitava, että yliopisto-opintojen tavoiteaika on pidempi kuin ammattikorkeakouluissa, josta syystä opintoihin tulee useammin luonnollisista syistä johtuvia poissaoloja.

Ammattikorkeakouluissa amk-tutkinnon suorittaneet 2018 (Lähde: OKM)

Tavoiteajassa tutkinnon suorittaneetTavoiteaika ylitetty puolella vuodellaTavoiteaika ylitetty vuodellaTavoiteaika ylitetty yli vuodellaTutkinnot yhteensä
Kasvatusalat54 %18 %10 %18 %100 %
Kauppa, hallinto ja oikeustieteet54 %19 %8 %19 %100 %
Luonnontieteet48 %5 %10 %38 %100 %
Maa- ja metsätalousalat67 %7 %8 %18 %100 %
Palvelualat58 %15 %8 %19 %100 %
Taiteet ja kulttuurialat57 %13 %12 %19 %100 %
Tekniikan alat60 %10 %9 %21 %100 %
Terveys- ja hyvinvointialat81 %8 %4 %7 %100 %
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne51 %13 %11 %26 %100 %
Kaikki yhteensä66 %12 %7 %15 %100 %

Yliopistoissa ylemmän korkeakoulututkinnon vuonna 2018 suorittaneet (Lähde: OKM)

AlaTavoiteajassa tutkinnon suorittaneet Tavoiteaika ylitetty puolella vuodellaTavoiteaika ylitetty vuodellaTavoiteaika ylitetty yli vuodellaTutkinnot yhteensä
Humanistiset alat18 %8 %13 %61 %100 %
Kasvatusalat45 %12 %13 %30 %100 %
Kauppa, hallinto ja oikeustieteet25 %14 %15 %46 %100 %
Luonnontieteet23 %11 %12 %54 %100 %
Lääketieteet67 %7 %15 %11 %100 %
Maa- ja metsätalousalat23 %6 %11 %60 %100 %
Palvelualat42 %11 %14 %32 %100 %
Taiteet ja kulttuurialat21 %9 %13 %56 %100 %
Tekniikan alat22 %13 %9 %56 %100 %
Terveys- ja hyvinvointialat46 %7 %16 %31 %100 %
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne23 %9 %8 %60 %100 %
Yhteiskunnalliset alat27 %10 %13 %49 %100 %
Kaikki yhteensä29 %11 %13 %47 %100 %

Tutkinnon suorittaneiden osuus kaikista aloittaneista (2012-13 aloittaneet), (Lähde: OKM)

4 vuotta4,5 vuotta5 vuotta5,5 vuotta
Kasvatusalat16,7 %19,4 %33,9 %39,4 %
Taiteet ja kulttuurialat22,2 %24,1 %29,3 %32,3 %
Humanistiset alat7,6 %8,9 %13,9 %17,3 %
Yhteiskunnalliset alat19,2 %21,7 %27,8 %32,0 %
Kauppa, hallinto ja oikeustieteet20,4 %22,7 %30,6 %36,9 %
Luonnontieteet8,0 %9,5 %12,9 %15,6 %
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne14,7 %16,5 %18,4 %20,8 %
Tekniikan alat13,2 %14,8 %17,7 %22,6 %
Maa- ja metsätalousalat12,2 %12,8 %15,4 %18,3 %
Lääketieteet1,0 %1,0 %1,0 %5,3 %
Terveys- ja hyvinvointialat45,5 %51,0 %58,7 %60,8 %
Palvelualat33,3 %36,8 %47,4 %54,4 %
Yhteensä14,9 %16,8 %22,3 %26,5 %

Läpäisy tutkinnoissa joiden tavoitepituus on 210 opintopistettä (vastaa 3,5 vuotta täysiaikaisesti opiskeltuna), (Lähde: OKM)

Lukuvuonna 2013/14 aloittaneeet
Tutkinnon suorittaneiden osuus kaikista aloittaneista 
Tutkinto3 vuotta3,5 vuotta4 vuotta4,5 vuotta
Bioanalyytikko (AMK); laboratoriohoitaja (AMK)13,6 %54,5 %60,6 %64,4 %
Estenomi (AMK)5,9 %47,1 %58,8 %76,5 %
Fysioterapeutti (AMK)11,4 %51,9 %67,6 %74,1 %
Geronomi (AMK)15,4 %53,8 %59,6 %63,5 %
Liikunnanohjaaja (AMK)17,1 %40,2 %52,4 %59,5 %
Optometristi (AMK); optikko (AMK)3,6 %53,6 %60,7 %73,7 %
Rakennusmestari (AMK)10,3 %30,8 %41,9 %49,5 %
Restonomi (AMK), matkailu9,6 %29,6 %47,0 %54,5 %
Restonomi (AMK), liikkeenjohto20,2 %34,9 %45,9 %54,2 %
Restonomi (AMK), majoitus- ja ravitsemisala11,1 %29,6 %42,6 %50,7 %
Röntgenhoitaja (AMK)18,3 %55,0 %65,0 %69,8 %
Sairaanhoitaja (AMK)19,9 %51,9 %64,3 %69,9 %
Sosionomi (AMK), sosiaaliala19,6 %52,3 %64,0 %70,3 %
Suuhygienisti (AMK); hammashuoltaja (AMK)18,4 %57,1 %65,3 %75,8 %
Toimintaterapeutti (AMK)16,9 %54,5 %67,5 %73,3 %
Tradenomi (AMK), talous, hallinto ja markkinointi15,7 %31,4 %44,9 %53,3 %
Tradenomi (AMK), muu tai tuntematon ala7,1 %42,9 %57,1 %57,1 %
Tradenomi (AMK), tietojenkäsittely6,1 %21,1 %31,6 %40,8 %
Tradenomi (AMK), sihteerityö ja kielet11,6 %37,2 %50,0 %51,2 %
Tradenomi (AMK), kirjasto- ja informaatiopalvelut5,9 %35,3 %41,2 %44,4 %
Tradenomi, turvallisuusala20,0 %25,7 %34,3 %40,9 %
Yhteisöpedagogi (AMK)29,2 %51,7 %59,2 %67,0 %
Kaikki yhteensä16,1 %40,4 %52,9 %59,1 %

Läpäisy tutkinnoissa joiden tavoitepituus on 240 opintopistettä (vastaa 4 vuotta täysiaikaisesti opiskeltuna)

Lukuvuonna 2013/14 aloittaneet
Tutkinnon suorittaneiden osuus kaikista aloittaneista 
Tutkinto3 vuotta3,5 vuotta4 vuotta4,5 vuotta
Agrologi (AMK)3,4 %6,2 %22,8 %26,9 %
Ensihoitaja (AMK)28,4 %34,3 %64,2 %66,7 %
Hortonomi (AMK)3,7 %11,1 %27,8 %30,2 %
Insinööri (AMK), tietotekniikka5,0 %7,2 %17,1 %21,3 %
Insinööri (AMK), automaatiotekniikka4,7 %8,6 %28,1 %31,5 %
Insinööri (AMK), konetekniikka4,2 %6,8 %23,2 %27,6 %
Insinööri (AMK), rakennustekniikka ja yhdyskuntatekniikka7,9 %10,4 %31,9 %33,3 %
Insinööri (AMK), ympäristötekniikka9,8 %13,6 %29,5 %39,0 %
Insinööri (AMK), sähkötekniikka3,7 %7,3 %22,4 %27,2 %
Insinööri (AMK), logistiikka3,3 %8,2 %24,6 %30,4 %
Insinööri (AMK), muu tai tuntematon tekniikka9,5 %16,7 %33,3 %35,7 %
Insinööri (AMK), bio- ja elintarviketekniikka2,8 %2,8 %19,4 %22,7 %
Insinööri (AMK), tuotantotalous12,6 %16,8 %34,7 %40,5 %
Insinööri (AMK), paperi-, tekstiili- ja kemiantekniikka11,8 %17,6 %35,3 %44,1 %
Insinööri (AMK), palopäällystön koulutus22,2 %22,2 %55,6 %55,6 %
Insinööri (AMK), kuljetustekniikka2,3 %5,7 %19,5 %25,0 %
Insinööri (AMK), kemia3,3 %3,3 %20,0 %27,6 %
Insinööri (AMK), graafinen ja viestintätekniikka1,6 %3,3 %21,3 %25,0 %
Insinööri (AMK), maanmittaustekniikka5,4 %13,5 %32,4 %37,8 %
Insinööri (AMK), energiatekniikka2,7 %5,5 %26,0 %33,3 %
Insinööri (AMK), liikenneala17,6 %35,3 %47,1 %50,0 %
Insinööri (AMK), materiaalitekniikka4,7 %4,7 %23,3 %31,7 %
Insinööri (AMK), rakennusarkkitehtuuri10,0 %10,0 %30,0 %33,3 %
Insinööri (AMK), elektroniikka2,7 %2,7 %24,3 %24,3 %
Kulttuurituottaja (AMK)11,7 %16,7 %31,7 %38,3 %
Kuvataiteilija (AMK)8,5 %8,5 %53,2 %57,4 %
Medianomi (AMK)3,7 %5,9 %34,8 %41,6 %
Metsätalousinsinööri (AMK)1,4 %4,1 %28,8 %35,6 %
Muotoilija (AMK)5,0 %6,4 %38,3 %48,0 %
Terveydenhoitaja (AMK)24,1 %30,7 %64,5 %67,1 %
Kaikki yhteensä7,4 %10,6 %30,5 %

33,9 %


Aloittaneista liki joka kolmannella ei ole suoritettuna tavoitetutkintoa 10 vuotta opintojen aloittamisen jälkeen

Osa ei valmistu koskaan. Se näkyy muun muassa niin, että ministeriön mukaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa aloittaneista liki joka kolmannella ei ole suoritettuna tavoitetutkintoa 10 vuotta opintojen aloittamisen jälkeen. 

Koulutuspoliittisesti asiassa on ongelmia. 

– Ensinnäkin ne 10 prosenttia, jotka eivät ole saaneet tehtyä tutkintoa yleissivistävän lukiokoulutuksen jälkeen, arvioi Haapamäki.

– Toinen ongelma liittyy koulutusjärjestelmän toimivuuteen. Korkeakouluopinnot aloittaa moni sellainen, jotka lopulta päätyvät tekemään jonkin toisen tutkinnon, hän jatkaa.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja