Yli 3 100 hakenut Suomen kansalaisuutta

Ulkomaalaisviraston mukaan yli 3 100 entistä Suomen kansalaista tai heidän jälkeläistään on hakenut takaisin Suomen kansalaisiksi kaksoiskansallisuuden sallivan lain voimaantulon jälkeen.

Hakemuksia on tullut eniten Yhdysvaltojen, Ruotsin tai Kanadan kansalaisuuden hankkineilta suomalaisilta. Vanhan lain mukaan asuinmaansa kansalaisuuden ottanut henkilö menetti Suomen kansalaisuuden. Kaikki maat, kuten esimerkiksi Norja, Tanska ja Itävalta, eivät salli asukkailleen kaksoiskansalaisuutta.

Saksassa entisen Suomen kansalaisen on saatava sikäläisiltä viranomaisilta lupa kaksoiskansalaisuuden hankkimiseen. Ulkosuomalaisten etuja ajavan Suomi-Seuran arvion mukaan ulkosuomalaiset ovat toistaiseksi hakeneet kaksoiskansalaisuutta laiskempaan tahtiin kuin on odotettiin.

Suomi-Seuran neuvontapäällikkö Hanne Lehtonen arvelee, että monet harkitsevat vielä kaksoiskansalaisuuden etuja ja haittoja.

-Olemme muistuttaneet, ettei hakemuksella ole kiirettä, joten kannattaa selvittää kaksoiskansalaisuuden vaikutukset ennen hakemista, Lehtonen mainitsee.

Hakuaikaa vielä lähes neljä vuotta

Kaksoiskansalaisuus myönnetään hakijan ilmoituksen perusteella ilman erityistä harkintaa entisille Suomen kansalaisille ja heidän lapsilleen. Ilmoitusmenettely on voimassa vuoden 2008 toukokuun loppuun saakka. Hakemusten käsittely kestää keskimäärin pari kuukautta. Ulkomaalaisviraston kansalaisuuslinjan johtaja Tiina Suominen kertoo, että ulkosuomalaisten hakemuksista on hylätty tähän mennessä eri syistä korkeintaan 1-2 prosenttia.

Hanne Lehtosen mukaan ulkosuomalaisten kaksoiskansalaisuuden hakemista saattavat jarruttaa etujen punninnan lisäksi tietämättömyys koko asiasta, paperisodan pelko ja myös hinta. Kansalaisuusilmoituksen käsittelymaksu on aikuisilta 300 euroa, yli 65-vuotiailta 250 euroa ja lapsilta sekä vuosina 1939-1945 Pohjoismaissa olleilta ns. sotalapsilta 100 euroa.

-Monelle menetetyn Suomen kansalaisuuden takasin hankkiminen on kuitenkin ensiarvoisesti tunnekysymys, Lehtonen toteaa.

Ulkomaalaisvirastoon tulee kaksoiskansalaisuushakemuksia tasaiseen tahtiin eli 200-300 kuukaudessa. Tiina Suominen arvelee, että tahti saattaa kiihtyä vasta toukokuun 2008 lähestyessä.

- Sehän on tyypillistä, että asiat laitetaan vireille vasta viime tingassa.

Toiseen suuntaan vilkkaampaa

Hanne Lehtonen kertoo saaneensa näppituntuman, että ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset ovat uuden lain myötä ryhtyneet hankkiutumaan uuden asuinmaansa kansalaisiksi aiempaa vilkkaammin. Säilyttäväthän he edelleen myös Suomen kansalaisuuden.

-Käytettävissä ei ole tilastoja, mutta tietojeni mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa tuhannet siellä asuvat Suomen kansalaiset ovat uskaltautuneet hakemaan USA:n kansalaisuutta vasta lain voimaan tulon jälkeen, Lehtonen kertoo.

Kaksoiskansalaisuudesta on hyötyä Yhdysvalloissa esimerkiksi silloin, jos on perimässä omaisuutta. Sikäläinen perintövero on USA:n kansalaisille huomattavasti lievempi kuin ulkomaalaisille.

-Toisaalta monet Yhdysvalloissa asuvat entiset Suomen kansalaiset ovat hankkineet Suomen kansalaisuuden takaisin turvallisuussyistä. He arvioivat, että suomalaista ei oteta esimerkiksi panttivangiksi niin herkästi kuin Yhdysvaltain kansalaista, Lehtonen kertoo.

Toukokuun 2008 jälkeen Suomen kansalaisuus myönnetään vain Suomessa asuvalle henkilölle. Suomesta pois muuttavat sen sijaan säilyttävät senkin jälkeen Suomen kansalaisuuden, vaikka hankkiutuvat jonkun muun maan kansalaisiksi.

Maailmalla asuu Suomi-Seuran arvion mukaan noin 600000 ensimmäisen ja toisen polven ulkosuomalaista. Suomen kansalaisia asuu ulkomailla yli 250000.

Ulkomaalaisten hakemuksia ratkaistu yli 5000

Myös Suomessa asuvat ulkomaalaiset ovat voineet lain myötä hakea kaksoiskansalaisuutta. Tiina Suomisen mukaan ulkomaalaisvirasto on ratkaissut reilun vuoden aikana yli 5100 tällaista hakemusta. Yhdellä hakemuksella Suomen kansalaisuutta voi hakea usea ihminen, esimerkiksi koko perhe.

-Eniten hakemuksia on tullut venäläisiltä, virolaisilta, somalialaisilta, irakilaisilta, iranilaisilta, kiinalaisilta ja turkkilaisilta, Suominen kertoo. Hakemuksista on hyväksytty tähän mennessä yli 90 prosenttia.

Suomessa asui viime vuoden vaihteessa reilut 107 000 ulkomaalaista.

(MTV3-STT)