YK otti harvinaisen nälänhätä-määritelmän käyttöön - syyn voi nähdä näistä kuvista

Pakolaisleirin katastrofaalisesta tilanteesta huolimatta perheillä on edes pieni mahdollisuus saada apua sairaille, nälkäisille lapsilleen. Kuvassa äiti aliravitun lapsensa kanssa Dadaabin pakolaisleirillä Keniassa 17.7.2011
Pakolaisleirin katastrofaalisesta tilanteesta huolimatta perheillä on edes pieni mahdollisuus saada apua sairaille, nälkäisille lapsilleen. Kuvassa äiti aliravitun lapsensa kanssa Dadaabin pakolaisleirillä Keniassa 17.7.2011
Julkaistu 20.07.2011 13:02(Päivitetty 22.07.2011 21:12)

Nälänhätä on määritelmä, jota YK käyttää hyvin varovaisesti ja harvoin, jotta sana ei kärsisi inflaatioita.

Nyt maailmanjärjestö on ottanut sanan jälleen käyttöön julistaessaan tiettyjä osia Somaliasta nälänhätäalueiksi. Avustusjärjestöt arvioivat, että nälänhädästä kärsii kuivuuden vaivaamassa Itä-Afrikassa kymmenen miljoonaa ihmistä. Kyseessä on pahin kuivuus alueella 60 vuoteen

Nälänhädästä puhutaan silloin, kun yli 30 prosenttia lapsista kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja kun kaksi aikuista tai neljä lasta kuolee päivittäin aliravitsemukseen. Tämä tilanne on parhaillaan käynnissä Somaliassa, jossa viimeksi kärsittiin nälänhädästä 19 vuotta sitten.

Pahimpia alueita ovat Somalian Etiopian ja Kenian raja-alueet. Tuhannet somalialaispakolaiset ovat vaeltaneet pahimmillaan jopa 80 kilometriä Kenian puolella sijaitsevalle Dadaabin pakolaisleirille.

Useat leirille saapunut huonokuntoiset ihmiset kertovat, kuinka he ovat joutuneet jättämään matkan varrelle omaisiaan, jopa oma lapsiaan, koska nämä ovat olleet liian heikkoja jatkamaan matkaa. Kukaan ei tiedä tien varteen jätettyjen ihmisten kohtaloa.

Tilanne muuttuu päivä päivältä vakavammaksi Dadaabin pakolaisleirillä. Leiri on alun perin mitoitettu kymmenille tuhansille ihmisille - pakolaisia alueella on tällä hetkellä yli puoli miljoonaan. Avustusjärjestöjen mukaan leirille saapuu joka viikko 4 000 - 5 000 uutta ihmistä.

Avustusjärjestöt vetoavat lisäavun saamiseksi alueelle humanitäärisen katastrofin välttämiseksi.

– Tarvitsemme vettä, ruokaa, tilapäissuojia, lääkintätarvikkeita ja lisää tilaa toimia, sanoo leirillä työskentelevä lääkäri Edward Chege BBC:lle Lääkärit ilman rajoja - järjestöstä.

Chegen mukaan hän ei ole nähnyt yhtä vakavaa tilannetta tai näin suuria pakolaismääriä vuosikymmeniin.

– Nämä ihmiset eivät ole ainoastaan menettäneet kaikkea omistamaansa; he näyttävät menettäneen toivonsa.

Kesälomat ja talouskriisi vievät kiinnostuksen kuivuuden uhreista

Juttuun upotettavan kuvagallerian hallinta-artikkelin id

Tuoreimmat aiheesta

Ulkomaat