Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Julkaisupäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta ja kehitys
  • Jaakko Hietanen
    Head of Digital Development
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • Makuja
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
MTV Uutiset on sitoutunut noudattamaan Journalistin ohjeita
  • Julkisen sanan neuvosto (JSN)
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

YK:n luontokokous päättyi viime hetken sopuun rahoituksesta "elämän suojelemiseksi"

9:42Ovatko luontotavoitteet pelastettavissa ja riskit torjuttavissa?Ovatko luontotavoitteet pelastettavissa ja riskit torjuttavissa?
Julkaistu 28.02.2025 05:38

MTV UUTISET – STT

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan (kok.) mukaan rahoitusvirtoja on ohjattava jatkossa tehokkaammin luontotyöhön, minkä lisäksi muun muassa haitallisiin tukiin on puututtava.

YK:n luontokokouksen jatko-osassa on saavutettu sopu luonnon monimuotoisuutta tukevien rahoitusmenetelmien kehittämisestä, kertoo ympäristöministeriö.

Ministeriön tiedotteen mukaan kokouksessa sovittiin muun muassa rahoituksen tehostamiseen ja lisäämiseen tähtäävistä askelista sekä maiden luontotyön seurannasta ja yhteisestä arvioinnista.

YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolet olivat kokoontuneet Italian pääkaupunkiin Roomaan jatkamaan neuvotteluja kysymyksistä, jotka jäivät auki syksyllä Kolumbian Calissa järjestetyssä COP16-luontokokouksessa.

Calin kokouksessa kehittyvät maat olisivat halunneet perustaa uuden rahaston, jolla olisi autettu näiden maiden toimia luontokadon pysäyttämiseksi. Kokous venyi yliajalle, ja lopulta rahoituskysymykset jäivät kokonaan ilman ratkaisua.

Uutistoimisto AFP:n mukaan sopu syntyi kokouksen viime minuuteilla, ja kokousväki puhkesi raikuviin aplodeihin.

– Suosionosoitukset ovat teille kaikille. Olette tehneet uskomatonta työtä, sanoi COP16:n puheenjohtaja kolumbialainen Susana Muhamad.

Muhamad kommentoi kokousta tämän jälkeen vielä viestipalvelu X:ssä.

– Historiallinen päivä luonnon monimuotoisuudelle, hän sanoi päivityksessä.

– (Kokouksessa) hyväksyttiin ensimmäinen maailmanlaajuinen suunnitelma, jolla rahoitetaan elämän suojelemista maapallolla.

Rahoitusta lisättävä tuntuvasti

Ympäristöministeriön mukaan rahoitusta luontokadon pysäyttämiseksi on lisättävä tuntuvasti.

Ministeriön tiedotteessa kerrotaan, että ennen tämän viikon kokousta oli vielä epäselvää, miten globaali luontorahoitus järjestetään pysyvästi vuoden 2030 jälkeen.

Roomassa päätettiin, että nykyinen rahoitusjärjestelmä arvioidaan ja sen tehokkuutta parannetaan, ministeriö kertoo. Tämän arvion pohjalta on määrä päättää, riittääkö nykyisten rahoitusmenetelmien kehittäminen vai tarvitaanko uusia rahoitusmekanismeja.

–  Eri lähteistä tulevat rahoitusvirrat on ohjattava tehokkaammin luontotyöhön. Haitallisiin tukiin on puututtava, ja vaikuttavaa rahoitusta luonnon tilan vahvistamiseksi on saatava jatkossa myös uusilla keinoilla ja laajentamalla rahoituspohjaa, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) ministeriön tiedotteessa.

Multala johti Suomen valtuuskuntaa Rooman kokouksessa.

Roomasta konkreettiset askelmerkit

Maat sopivat ympäristöministeriön mukaan Roomassa myös maailmanlaajuisten luontotavoitteiden toimeenpanon raportoinnista, seurannasta ja arvioinnista. Biodiversiteettisopimuksen osapuolten on määrä raportoida työstään luontokadon pysäyttämiseksi jatkossa yhtenäisellä rakenteella ja yhteisin mittarein.

Kaikkien sopimuksessa mukana olevien maiden tulee antaa seuraava raporttinsa helmikuussa 2026. Luontokadon pysäyttämisen etenemistä on määrä arvioida YK:n luontokokouksissa vuosina 2026 ja 2030.

Ensimmäinen maailmanlaajuinen arviointiraportti edistymisestä on määrä koota Armeniassa vuonna 2026 järjestettävään luontokokoukseen mennessä, ministeriö kertoo.

– Rooman tulokset ovat aivan keskeisiä luontokadon pysäyttämiseksi. Nyt meillä on konkreettiset askeleet tavoitteista, menetelmistä ja etenemissuunnitelmasta. Suomen maaraportti on tärkeä osa toimeenpanoa ja osa globaalia arviointia, Suomen pääneuvottelija Marina von Weissenberg sanoo ministeriön tiedotteessa.

Suomi lähti Rooman-kokoukseen ilman kansallista luonnon monimuotoisuusstrategiaa. Strategia on ympäristöministeriön mukaan parhaillaan viimeisteltävänä lausuntokierrokselle.

– Tavoitteena on saada strategia lausunnoille alkukevään aikana, ministeriö kertoi tiedotteessa aiemmin tällä viikolla.

"Monenkeskisen yhteistyön voitto"

Multalan mukaan Roomassa löydetty yhteisymmärrys on ennen kaikkea monenkeskisen yhteistyön voitto.

– Erittäin haasteellisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa maat onnistuivat näyttämään, että vuosikausia hiertäneistä kysymyksistä voidaan kuitenkin löytää yhteinen sävel. Vaikeiden neuvottelujen jälkeen meillä on selkeät askelet, joilla etenemme työssä luontokadon pysäyttämiseksi.

Biodiversiteettisopimuksen osapuolet kokoontuivat Roomaan geopoliittisesti haasteellisessa tilanteessa. Maailmalla huolettavat muun muassa kauppakiistat, joita Yhdysvaltain uusi hallinto on lietsonut presidentti Donald Trumpin johdolla.

Trumpin hallinto on lisäksi muun muassa laittanut valtaosan Yhdysvaltain ulkomaanavusta jäihin, minkä lisäksi Trump on sanonut maansa vetäytyvän jälleen Pariisin ilmastosopimuksesta.

Yhdysvallat ei ole allekirjoittanut YK:n biodiversiteettisopimusta, eikä lähettänyt edustajaa Rooman kokoukseen.

Lähes 200 maata hyväksynyt

Biologista monimuotoisuutta koskeva YK:n yleissopimus tuli voimaan joulukuussa 1993. Lähes 200 maata, Suomi mukaan lukien, on hyväksynyt sopimuksen.

Sopimuksen osapuolet sopivat vuonna 2022 Kanadan Montrealissa järjestetyssä kokouksessa tavoitteista, joilla luontokato pysäytetään vuoteen 2030 mennessä. Calin viimevuotinen kokous oli ensimmäinen sitten Montrealin historialliseksi luonnehditun kokouksen.

Lisää aiheesta:

YK:n luontokokouksessa sopu eläinten ja kasvien geenitietoja jakavasta rahastostaErimielisyydet rahoituksesta jumittaneet YK:n luontokokoustaMaailman suurin luontokokous alkaa – YK:n pääsihteeriltä painokas vetoomus14 000 kokoontuu pysäyttämään luontokatoa – Suomella "luonnos" toimintaohjelmastaHistoriallinen päätös ilmastokokouksessa: Fossiilisista polttoaineista luovutaanYK:n luontokatokokouksessa saavutettiin "historiallinen sopimus" – maat sitoutuvat suojelemaan 30 prosenttia planeetasta
YmpäristöLuonto ja eläimetMaaYKSari MultalaUlkomaat

Tuoreimmat aiheesta

Ympäristö
  • 9.12.19:34
    Ilmastonmuutos

    Planeettamme ei voi hyvin – ripeä korjausliike voisi tuoda 20 biljoonan vuosittaisen hyödyn

  • 9.12.16:14
    EU

    STT: EU esittämässä höllennyksiä ympäristölainsäädäntöön

  • 9.12.15:54
    Ilmastonmuutos

    Tähän mennessä kattavin ympäristön tilasta laadittu tieteellinen raportti julkaistiin

  • 6.12.14:32
    Joulu

    Tekokuusi vai aito kuusi? "Aidon kuusen kritiikki kohdistuu siihen, että se palvelee vain lyhyen aikaa"

  • 1.12.06:15
    Politiikka

    MTV:n tiedot: Hallitus pui energia- ja ilmastostrategiaa tiistaina – tutkija: hakkuita pitäisi vähentää