Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan (kok.) mukaan rahoitusvirtoja on ohjattava jatkossa tehokkaammin luontotyöhön, minkä lisäksi muun muassa haitallisiin tukiin on puututtava.
YK:n luontokokouksen jatko-osassa on saavutettu sopu luonnon monimuotoisuutta tukevien rahoitusmenetelmien kehittämisestä, kertoo ympäristöministeriö.
Ministeriön tiedotteen mukaan kokouksessa sovittiin muun muassa rahoituksen tehostamiseen ja lisäämiseen tähtäävistä askelista sekä maiden luontotyön seurannasta ja yhteisestä arvioinnista.
YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolet olivat kokoontuneet Italian pääkaupunkiin Roomaan jatkamaan neuvotteluja kysymyksistä, jotka jäivät auki syksyllä Kolumbian Calissa järjestetyssä COP16-luontokokouksessa.
Calin kokouksessa kehittyvät maat olisivat halunneet perustaa uuden rahaston, jolla olisi autettu näiden maiden toimia luontokadon pysäyttämiseksi. Kokous venyi yliajalle, ja lopulta rahoituskysymykset jäivät kokonaan ilman ratkaisua.
Uutistoimisto AFP:n mukaan sopu syntyi kokouksen viime minuuteilla, ja kokousväki puhkesi raikuviin aplodeihin.
– Suosionosoitukset ovat teille kaikille. Olette tehneet uskomatonta työtä, sanoi COP16:n puheenjohtaja kolumbialainen Susana Muhamad.
Muhamad kommentoi kokousta tämän jälkeen vielä viestipalvelu X:ssä.
– Historiallinen päivä luonnon monimuotoisuudelle, hän sanoi päivityksessä.
– (Kokouksessa) hyväksyttiin ensimmäinen maailmanlaajuinen suunnitelma, jolla rahoitetaan elämän suojelemista maapallolla.
Rahoitusta lisättävä tuntuvasti
Ympäristöministeriön mukaan rahoitusta luontokadon pysäyttämiseksi on lisättävä tuntuvasti.
Ministeriön tiedotteessa kerrotaan, että ennen tämän viikon kokousta oli vielä epäselvää, miten globaali luontorahoitus järjestetään pysyvästi vuoden 2030 jälkeen.
Roomassa päätettiin, että nykyinen rahoitusjärjestelmä arvioidaan ja sen tehokkuutta parannetaan, ministeriö kertoo. Tämän arvion pohjalta on määrä päättää, riittääkö nykyisten rahoitusmenetelmien kehittäminen vai tarvitaanko uusia rahoitusmekanismeja.
– Eri lähteistä tulevat rahoitusvirrat on ohjattava tehokkaammin luontotyöhön. Haitallisiin tukiin on puututtava, ja vaikuttavaa rahoitusta luonnon tilan vahvistamiseksi on saatava jatkossa myös uusilla keinoilla ja laajentamalla rahoituspohjaa, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) ministeriön tiedotteessa.
Multala johti Suomen valtuuskuntaa Rooman kokouksessa.
Roomasta konkreettiset askelmerkit
Maat sopivat ympäristöministeriön mukaan Roomassa myös maailmanlaajuisten luontotavoitteiden toimeenpanon raportoinnista, seurannasta ja arvioinnista. Biodiversiteettisopimuksen osapuolten on määrä raportoida työstään luontokadon pysäyttämiseksi jatkossa yhtenäisellä rakenteella ja yhteisin mittarein.
Kaikkien sopimuksessa mukana olevien maiden tulee antaa seuraava raporttinsa helmikuussa 2026. Luontokadon pysäyttämisen etenemistä on määrä arvioida YK:n luontokokouksissa vuosina 2026 ja 2030.
Ensimmäinen maailmanlaajuinen arviointiraportti edistymisestä on määrä koota Armeniassa vuonna 2026 järjestettävään luontokokoukseen mennessä, ministeriö kertoo.
– Rooman tulokset ovat aivan keskeisiä luontokadon pysäyttämiseksi. Nyt meillä on konkreettiset askeleet tavoitteista, menetelmistä ja etenemissuunnitelmasta. Suomen maaraportti on tärkeä osa toimeenpanoa ja osa globaalia arviointia, Suomen pääneuvottelija Marina von Weissenberg sanoo ministeriön tiedotteessa.
Suomi lähti Rooman-kokoukseen ilman kansallista luonnon monimuotoisuusstrategiaa. Strategia on ympäristöministeriön mukaan parhaillaan viimeisteltävänä lausuntokierrokselle.
– Tavoitteena on saada strategia lausunnoille alkukevään aikana, ministeriö kertoi tiedotteessa aiemmin tällä viikolla.
"Monenkeskisen yhteistyön voitto"
Multalan mukaan Roomassa löydetty yhteisymmärrys on ennen kaikkea monenkeskisen yhteistyön voitto.
– Erittäin haasteellisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa maat onnistuivat näyttämään, että vuosikausia hiertäneistä kysymyksistä voidaan kuitenkin löytää yhteinen sävel. Vaikeiden neuvottelujen jälkeen meillä on selkeät askelet, joilla etenemme työssä luontokadon pysäyttämiseksi.
Biodiversiteettisopimuksen osapuolet kokoontuivat Roomaan geopoliittisesti haasteellisessa tilanteessa. Maailmalla huolettavat muun muassa kauppakiistat, joita Yhdysvaltain uusi hallinto on lietsonut presidentti Donald Trumpin johdolla.
Trumpin hallinto on lisäksi muun muassa laittanut valtaosan Yhdysvaltain ulkomaanavusta jäihin, minkä lisäksi Trump on sanonut maansa vetäytyvän jälleen Pariisin ilmastosopimuksesta.
Yhdysvallat ei ole allekirjoittanut YK:n biodiversiteettisopimusta, eikä lähettänyt edustajaa Rooman kokoukseen.
Lähes 200 maata hyväksynyt
Biologista monimuotoisuutta koskeva YK:n yleissopimus tuli voimaan joulukuussa 1993. Lähes 200 maata, Suomi mukaan lukien, on hyväksynyt sopimuksen.
Sopimuksen osapuolet sopivat vuonna 2022 Kanadan Montrealissa järjestetyssä kokouksessa tavoitteista, joilla luontokato pysäytetään vuoteen 2030 mennessä. Calin viimevuotinen kokous oli ensimmäinen sitten Montrealin historialliseksi luonnehditun kokouksen.