Suomessa käytetään entistä enemmän lääkkeitä tarkkaavaisuushäiriön hoitoon. YK:n lastenoikeuksien komitea katsoikin kesäkuussa julkaistussa raportissaan, että psykostimulanttien käyttöä tulisi vähentää. Psykostimulantti on keskushermostoon vaikuttava lääke.
Suomalaislääkärit ihmettelevät kritiikkiä. Heidän mukaansa lääkityksen määrääminen on Suomessa kontrollissa eikä pillereitä syödä turhaan. Lääkkeitä tulisi pikemminkin määrätä vielä useammalle.
- ADHD-lääkkeitä käytetään aivan liian vähän, sanoo nuorisopsykiatrian ja lastenneurologian erikoislääkäri Pertti Rintahaka Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (Hus).
Sairauden hoidossa on perinteisesti varottu psykostimulanttien käyttöä. Niiden on pelätty aiheuttavan lääkeriippuvuutta ja altistavan huumeiden käytölle.
- Psyykenlääkkeitä ei pidäkään määrätä ihmisille, joilla on aiempaa riippuvuutta. Jos ei ole aiempaa riippuvuutta, lapsi ei kuitenkaan jää koukkuun ADHD-lääkkeisiin, sanoo apulaisylilääkäri Pekka Tani neuropsykiatrian poliklinikalta Husista.
Lääkärin mukaan tarpeeksi varhain lapsuudessa aloitettu lääkitys ehkäisee esimerkiksi päihderiippuvuutta.
Terapiaa tarvitaan lisää
YK:n lastenoikeuksien komitea katsoi myös, että sairauden hoitona tulisi tarjota enemmän lääkkeettömiä vaihtoehtoja, kuten terapiaa ja koulutusta. Tästä suomalaislääkärit ovat yhtä mieltä.
- Esimerkiksi arjen tukea eli elämänhallinnan opettelua ei ole tarpeeksi. Monet potilaat tarvitsevat myös psykoterapiaa, sillä valtaosalla on jokin muu psykiatrinen sairaus, kuten masennus, Tani sanoo.
Elämänhallinnan opettelussa lasta opetetaan ennakoimaan, suunnittelemaan ja vähentämään impulsiivisuutta.
- Myös neuropsykologisen hoidon lisääminen voisi vähentää jonkin verran lääkityksen tarvetta, arvelee lastenneurologian erikoislääkäri Jaana Lähdetie Turun yliopistollisesta sairaalasta.
Alle prosentti käyttää
Psykostimulanttien käyttö on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Viime vuonna niitä käyttivät tuhannet lapset, kun vielä kymmenen vuotta sitten käyttäjät laskettiin sadoissa.
Viidellä prosentilla kouluikäisistä arvellaan olevan ADHD-tarkkaavaisuushäiriö.
- Silti vain alle prosentti kouluikäisistä saa lääkitystä, Lähdetie sanoo.
Suomi on kaukana niistä määristä, joita esimerkiksi muissa Pohjoismaissa käytetään.
- Puhumattakaan Yhdysvalloista, jossa yksi kymmenestä kouluikäisestä syö ADHD-lääkkeitä. Se on jo aivan liikaa.
(MTV3 - STT)