Vuotavat katot tämän talven ongelma

Kerrostalojen ylimmissä kerroksissa ja ullakoilla asuvat ovat törmänneet tänä talvena yllättävään ongelmaan: katon läpi tippuu vettä asuntoon.

- Heräsin yöllä tiputtavaan ääneen ja menin tutkimaan tilannetta. Hämmästys oli suuri, kun huomasin että ikkunalauta oli aivan märkä vedestä. Unen pöpperössä meni hetki tajuta, että sitä tippui koko ajan katosta lisää, kuvaa Helsingin keskustassa 1900-luvun alussa rakennetussa talossa asuva mies.

Mies kertoo soittaneensa aamulla isännöitsijätoimistoon, jossa luvattiin lähettää paikalle huoltomies parin päivän sisällä.

- Sieltä todettiin raflaavasti, että puolella Helsingin taloista on tämä ongelma, mies sanoo.

Katoilta sulava vesi porautuu huoneistoihin

Tämänkin ongelman on aiheuttanut poikkeuksellisen kylmä ja runsasluminen talvi. Mutta varsinainen syy piilee kuitenkin kiinteistön rakenteissa ja siinä, että sisä- ja ulkolämpötilojen erot ovat nousseet tänä talvena välillä hyvinkin suuriksi.

Lämmön seurauksena asuntojen sisälämpötila on lämmittänyt rakennuksen kattoa sisältäpäin ja siellä oleva jää ja lumi on alkanut sulaa, kuva Isännöintiliiton varapuheenjohtaja Jari Porthén.

- Meillä oli 20 asteen pakkaset ja sisällä 20 astetta lämmintä. Asunnosta tuleva lämpö sulattaa katolla olevaa lunta ja jäätä, mutta vesi ei kuitenkaan pääse pois koska katto ja räystäät ovat jäässä. Sitä kautta pelti- ja tiilikatot joutuvat koville ja vesivuotoja syntyy saumojen kautta ylimmän kerroksen huoneistoihin. Se on aiheuttanut vesivuotoja saumojen kautta ylimmän kerroksen huoneistoihin.

Samaan ilmiöön on uransa varrella törmännyt myös Isännöintiliiton puheenjohtaja Mikko Peltokorpi.

- Kattojen jääpatjan alle syntyy valtava paine, joka painaa uudet sulavat vedet heikkojen vesieristeiden läpi. Vesi tulee ikään kuin paineelliseksi. Ja sitä paineellista vettä tulee paljon eikä se pääse mihinkään muuallekaan, joten se menee pikkiriikkisistä saumojen raoista alas huoneistoihin.

Jääpuikot merkki eristeongelmasta

Veden sulaminen katolta sisään asuntoon kertoo siis eristeongelmasta. Osviittaa tästä voivat antaa myös rakennusten räystäisiin muodostuvat jääpuikot.

- Se, että jääpuikkoja ylipäätään syntyy, kertoo siitä, että rakennus huokuu lämpöä ylöspäin. Ja huokuminen taas tarkoittaa sitä, että lämmön eristys ei ole tarpeeksi hyvä. Tämän voi huomata myös itse kun katselee eri-ikäisiä rakennuksia, koska nykynormit täyttävissä uudemmissa taloissa harvemmin näkyy jääpuikkojen muodostumista, Isännöintiliiton Jari Porthén kertoo.

Vuotavasta katosta tulee aina ilmoittaa kiireesti isännöitsijälle, koska katon eristeongelmat merkitsevät aina korjaustöitä.

- Heikot kohdat kiinteistöjen rakenteissa paljastuvat vaikeina talvina ja vesi väärässä paikassa aiheuttaa aina ongelmia. Viat eivät korjaannu itsestään vaan korjaamiseen on ryhdyttävä, Isännöintiliiton Porthén muistuttaa.

Ensimmäinen toimenpide vesivauriossa on yleensä kuivatus.

- Jos kuivatus ei onnistu hyvin, saattaa tulla homeongelmia. Ja jos ongelmaa ei saada korjattua, voi veden pääsy kattorakenteisiin myös rapauttaa rakenteita edelleen. Ongelma kiihtyy ja seuraavalla kerralla vettä voi tulla jo vähän enemmänkin.

Katoilta kadulle roikkuvat jääpuikot sen sijaan ovat turvallisuusriski, jota kaduntallaajat eivät kuitenkaan tunnu ottavan ihan tosissaan, vaikka niistä varoitettaisiin jalkakäytäville asetetuin puomein ja varoitusnauhoin.

- Kaupungilla kulkiessani olen havainnut, että jalankulkijat juoksevat kuin aitoja puomien ylitse eivätkä edes katso ylöspäin mistä on kyse. Siellä saattaa olla putoamassa monta sataa kiloa painava jääpuikko, josta voi aiheutua suurtakin vaaraa, Porthén varoittaa.

Ongelmia etenkin vanhoissa kiinteistöissä

Jari Porthénin oma isännöintiyritys hoitaa paria sataa eri-ikäistä kiinteistöä pääkaupunkiseudulla. Hänen mukaansa ylimpien asuntojen vesivahingoista on tänä vuonna raportoitu tavallista enemmän.

- Meidän hoitamissamme kiinteistöissä näitä ongelmia on todettu normaalitalvea enemmän. Ehkä noin viidessä prosentissa kiinteistöistä on raportoitu tänä talvena katoilta sulavan veden aiheuttamista vesivahingoista.

Eniten ongelmia on iäkkäämmissä kiinteistöissä, joissa eristykset eivät aina täytä nykynormeja.

- Taitekohtana voidaan pitää 1970-luvun energiakriisiä, jolloin rakennusten eristysmääräykset tiukkenivat. Eli nyrkkisääntönä voidaan sanoa että 70-luvulta alkaen eristeet ovat paremmat, Porthén kertoo.

Näkemystä tukevat myös Mikko Peltokorven kokemukset. Hänen yhtiönsä isännöinti- tai huoltosopimuksen piirissä on noin 250 kiinteistöä, joista vanhin on rakennettu vuonna 1969.

- Tämä talvi ei meillä ole ollut mitenkään erityinen, rakennuskanta on melko uutta ja tasakattoista, ja meillä on korjattu jo vesieristeitä 1970- ja 80-luvuilla rakennetuissa kiinteistöissä.

Katso Pauli Poutasen juttu

Lue myös:

    Uusimmat