Vuoden 1918 arvet yhä näkyvissä

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Vuoden 1918 sodan arvet koskevat yhä. Yksimielisyyttä ei vallitse siitäkään, pitäisikö puhua kansalaissodasta, sisällissodasta vaiko vapaussodasta, luokkasodasta tai punakapinasta. Siitä, että sota oli kansallinen onnettomuus, suomalaiset sen sijaan ovat varsin yksimielisiä.

    Oulussa ilmestyvän Kalevan teettämän tutkimuksen mukaan hieman yli neljännes eli 26 prosenttia suomalaisista käyttää vuoden 1918 tapahtumista nimitystä kansalaissota. Sisällissodasta puhuu 22 prosenttia. Näitä nimityksiä käyttävät etenkin nuoret eli alle 25-vuotiaat suomalaiset. Perinteistä vapaussota-sanaa käyttää noin 21 prosenttia suomalaisista, etenkin yli 65-vuotiaat. Luokkasodasta puhuu 15 prosenttia ja punakapinasta kuusi prosenttia suomalaisista.

    Puoluekannalla on selvästi merkitystä: keskustalaiset, vihreät ja vasemmistoliiton kannattajat puhuvat mieluiten sisällissodasta, kokoomuslaiset vapaussodasta ja SDP:n kannattajat kansalaissodasta. Toisaalta joka puolueen kannattajissa on kaikkien nimitysten käyttäjiä - ainoastaan vasemmistoliittolaisista kukaan ei puhu vapaussodasta.

    Suomalaisista 72 prosenttia pitää sotaa kansallisena onnettomuutena. Noin kymmenesosa kertoo tuntevansa surua, katkeruutta ja vihaa punaisten tekojen vuoksi ja yhtä moni valkoisten tekojen vuoksi.

    Kalevan tänään julkistaman kyselyn teki lehden toimeksiannosta Suomen Gallup. Kyselyä varten haastateltiin 500 suomalaista toukokuun 5.-8. päivinä. Otos on pienehkö, sillä esimerkiksi puoluekantoja koskevissa mielipidekyselyissä luotettavana pidetään vasta noin 1000 vastaajan joukkoa.

    Vuoden 1918 sodan virallisena päättymisenä pidetään toukokuun 16. päivää. Tuolloin valkoinen armeija esiintyi voitonparaatissa Helsingissä C.G.E. Mannerheimin johdolla.

    Kansalaissodan taisteluissa kaatui noin 3 600 punaista ja 3 100 valkoista. Punakaartit surmasivat noin 1 600 vankia ja siviiliä, valkoiset taas vastaavalla tavalla noin 8 400 henkilöä. Vankileireille koottiin noin 80 000 punavankia. Noin 12 500 vankia menehtyi nälkään ja tauteihin, ja noin 500 kohtasi kuolemantuomion.
    (STT)

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •