VR ei harkitse lipunhintojen alentamista talveksi

Silti tämänkin viikon alkajaisiksi junat seisoivat aamulla pääradalla Helsingin rautatieaseman vaihdevian vuoksi. Niinpä lähiliikenne myöhästeli jälleen, tällä kertaa vain 5-7 minuuttia.

- Talvi on koetellut kaikkia liikennemuotoja. Esimerkiksi reilun kolmenkymmenen kilometrin automatka Tuusulasta Helsinkiin moottoritietä on voinut kestää jopa puolitoista tuntia, ja tuskin bussiliikennekään on kulkenut aikataulujen mukaan, VR:n henkilöliikennedivisioonan johtaja Antti Jaatinen muistuttaa.

Joulukuun alkupuolella voimaan tullut EU:n rautatievastuuasetus takaa, että matkustajalla on oikeus saada lipun hinnasta palautusta, jos kaukojuna on yli tunnin myöhässä. Tähän asti voimassa ollut rautatiekuljetuslain mukainen käytäntö on jäänyt uuden asetuksen rinnalle voimaan. Sen perusteella korvataan tapauskohtaisesti myös lähiliikenteessä asiakkaille tulleita lisäkustannuksia esimerkiksi vaihtoehtoisen kuljetusmuodon käytöstä. VR:n mukaan tällainen korvattava kulu voi olla paljon suurempi kuin lipun hinnasta maksettava palautus olisi.

Lähiliikenteen matkustajia harmittaa, kun matkalippujen hinnat nousivat vuoden alusta keskimäärin 1,8 prosenttia. Esimerkiksi 30 vuorokautta voimassa oleva kolmen vyöhykkeen lähiliikennelippu maksaa nyt 113 euroa. Moni junamatkustaja pitäisi myönteisenä asiana lippuhintojen laskemista talvikuukausien ajaksi.

- Tällaista ei ole harkittu. Täytyy ymmärtää, että Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä eli HSL ostaa oman toimialueensa operoinnin VR:ltä. HSL vastaa Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Keravan ja Kirkkonummen lähijunien liikenteen laajuudesta sekä lippujen hinnoista. VR:n vastuulla on tämän rajan ulkopuolelle menevä liikenne, Jaatinen kertoo.

Valtioneuvosto on perustellut lähiliikenteen jättämistä viivästymishyvitysten ulkopuolelle sillä, että lipun hinta lähiliikenteessä on varsin pieni. Esimerkiksi viiden euron junalipusta 25 prosentin korvaus olisi vain 1,25 euroa. Myös vuoroväli junilla on tiheä; jos aikaisempi juna ei kulje, seuraava tulee jo 10-20 minuutin kuluttua. Lisäksi vyöhykelippujärjestelmän vuoksi matkustajan on korvausten saamiseksi vaikea todistaa olleensa juuri tietyssä myöhästyneessä junassa.

VR on eurooppalaisittain täsmällinen yhtiö. Henkilö- ja tavaraliikenteen täsmällisyys on Suomessa kansainvälisesti verrattuna hyvää tasoa. Kaukojunista 90,6 prosenttia saapui määräasemalleen viiden minuutin tarkkuudella vuonna 2008. Lähijunissakin täsmällisyys oli tarkalleen 95,9 prosenttia.

Henkilöliikennedivisioonan johtaja Antti Jaatinen lohduttaa kuukausilipun ostaneita, tyytymättömiä asiakkaita.

- Minäkin ostan sanomalehden, jossa voi olla vähemmän kiinnostavia juttuja. Ei niitä tilaaja voi etukäteen tietää, Jaatinen pohtii.

Mutta sanomalehden tilaaja on hyvässä asemassa. Hän voi aiheestakin valittaa, jos lehti ei jonain päivänä kolahda postilaatikkoon tai jos Helsingin Sanomien jakelu tilaajille alkaa vasta iltapäivällä.

"Työntekijöiden myöhästely kiusallista"

Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Jussi Järventaus uskoo, että VR:n lähiliikenteen myöhästelyt harmittavat työnantajia. Järventaus on havainnut junien viivätysten olevan vilkkaita kansalaiskeskustelujen aiheita, mutta toistaiseksi yrittäjien keskuudesta ei ole tullut jupinoita mattimyöhäisistä työntekijöistä.

- Jatkuva töistä myöhästely on kiusallista ja se on myös vaikea tilanne työnantajan sekä koko työyhteisön kannalta, Järventaus myöntää. - Työnantajat toki ymmärtävät myöhästymisen syyn, mutta myöhästely on kuitenkin haitta. Työpanos puuttuu.

Järventaus kehottaa työnantajia joustavuuteen, jos työntekijä satunnaisesti myöhästyy VR:n talvisten kalusto-ongelmien vuoksi.

- Tällaisessa pulmassa työnantajan on syytä ymmärtää työntekijää, etenkin jos kulkemiseen ei ole muita vaihtoehtoja. Mikäli myöhästely on jatkuvaa, kannattaa työntekijän etsiä vaihtoehtoisia kulkuneuvoja. Työnantajan pitäisi silti osoittaa joustavuutta.

Monet velvollisuudentuntoiset työntekijät pyrkivätkin vähentämään myöhästelyjään muun muassa hankkiutumalla aikaisemman junavuoron kyytiin. Säästä ja VR:n kaluston kunnosta riippuen työntekijä voi silti myöhästyä - tai olla työpaikalla puolikin tuntia ennen työajan alkamista. Työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa etuajassa saapumisesta.

- Jos näyttää siltä, että viivästymiset ovat säännönmukaisia tietyissä junissa, kannattaa saapua aikaisemmalla junalla. Työntekijän asia on hankkiutua ajoissa töihin, Järventaus muistuttaa.

Samoilla linjoilla on Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Outi Tähtinen. Hän muistuttaa, ettei työnantajan vastuulla ole se, millä tai miten työntekijä saapuu töihin.

- Juridisesti katsottuna työnantajan ei tarvitse maksaa palkkaa myöhästymisajalta. Harvempi työnantaja lähtee sitä kuitenkaan palkasta vähentämään, jos myöhästymistä tapahtuu harvoin. Esimerkiksi pari kertaa vuodessa, Tähtinen toteaa. - Yksittäiset junasta johtuvat myöhästelyt tuskin antavat aihetta myöskään varoituksiin.

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jussi Järventaus haluaa lähettää terveisiä VR:n suuntaan.

- VR:n tulee laittaa asiat kuntoon, ei näin voi olla.