Voiko työnantaja määrätä palkattomalle tai käyttämään lomapäiviä, kuka maksaa kyydin töihin? Lue vastaukset kysymyksiin junalakon vaikutuksista työntekijälle

Mitä tehdä, jos työntekijä ei pääse työpaikalle junalakon vuoksi? 

SAK:n työmarkkinapäällikkö Rami Lindström sanoo, että on työpaikalle saapuminen on työntekijän velvollisuus.

– Työntekijän pitää käyttää mahdollisimman laajasti käytettävissä olevat keinot työpaikalle pääsemiseksi. Sopia voi monista eri vaihtoehdoista.

EK:n lakiasianjohtaja Markus Äimälän mukaan ensisijainen ratkaisu on etätyö. Jos se ei ole mahdollinen, voidaan ratkaisua etsiä esimerkiksi liukuvan työajan järjestelmistä, työaikasaldoista tai lomapäivien käytöstä.

– Juridisesti viime kädessä on työntekijän velvollisuus hankkiutua työpaikalle. Jos se ei ole mahdollista, eikä muu järjestely onnistu niin sitten kyseessä on palkaton vapaa, Äimälä sanoo.

Voiko työnantaja määrätä työntekijän käyttämään vuosilomapäiviä, jos hän ei pääse työpaikalle? 

Ei syytä huoleen, sanovat sekä Äimälä että Lindström.

Äimälän mukaan työnantaja saa kyllä määrätä vuosilomapäivistä, kuten yleisesti tehdäänkin esimerkiksi talvi- tai kesälomien kohdalla.

– Mutta se ei onnistu tällä varoitusajalla. Vuosilomapäivien määräämisestä täytyisi kertoa vähintään paria viikkoa ennen sen alkamista, Äimälä sanoo.

– Vuosilomakausi alkaa vasta 2.5. ja silloinkin lomat pitää ilmoittaa hyvissä ajoin, eli työnantaja ei voi määrätä, Lindström kertoo.

Kuka maksaa taksin tai muun kyydin töihin, jos sinne ei muuten pääse? 

Jos työntekijä joutuu turvautumaan taksiin tullessaan töihin, on se EK:n Äimälän mukaan hänen itsensä kustannettava.

– Tämä on se juridinen vastaus. Mikäänhän ei tietenkään estä työnantajaa maksamasta kyytiä, jos se näin haluaa tehdä, Äimälä kommentoi.

SAK:n Lindströmin mukaan olisi kohtuutonta edellyttää työntekijää maksamaan kallis taksikyyti työpaikalle.

– Mutta muuten on toki työntekijän vastuulla päästä työpaikalle.

Voiko työnantaja rangaista työntekijää, jos hän ei pääse työpaikalle lakon vuoksi? 

EK:n Äimälän mukaan vakavin rangaistus on palkattomuus.

– Muihin kurinpidollisiin toimenpiteisiin, kuten varoitukseen, ei pidä ryhtyä, jos kyse on niin sanotusti ymmärrettävistä olosuhteista.

Professori eri mieltä

Ylelle asiaa kommentoinut työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen on palkattomien vapaiden osalta eri linjoilla.

Koskisen mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa enintään seitsemän päivän ajalta tilanteessa, jossa työntekijöiden työnteko estyy sellaisen lakon johdosta, joka ei liity heidän omiin työehtoihinsa.

Siitä Koskinen on EK:n ja SAK.n edustajien kanssa samaa mieltä, että työntekijän on tehtävä kaikkensa päästäkseen työpaikalle.

Lue myös: Lakolla järisyttävä vaikutus aseman leipomon myyntiin – "He kaikki puuttuvat tänään"

Näin jättimäiset vaikutukset veturinkuljettajien lakolla on – korvaavia kuljetuksia ei järjestetä

Päivitetty SAK:n kommenteilla 20.3. kello 17.03 ja Seppo Koskisen kommenteilla kello 17.13.