Ex-itäblokin maiden viisumenestys perustui taitaviin sävelmiin ja esityksiin - ei naapuripisteisiin. Tätä mieltä on euroviisuasiantuntija Asko Murtomäki.
-En ymmärrä, miksi Länsi-Euroopan maita pitäisi äänestää, jos niillä ei ole hyviä biisejä, sanoo Murtomäki, Ylen euroviisukommentaattori ja Finland 12 points! -teoksen kirjoittaja.
Murtomäen mukaan on kiinnostavaa, että balladityylin kappale onnistui nappaamaan viisujen ykkössijan ensimmäisen kerran puhelinäänestysten aikakaudella. Viisuvoittaja on valittu yleisön puhelinäänin vuodesta 1998, kun aiemmin asiantuntijaraadit sanelivat sijoituksen.
Myös useat viisufanit ovat myöntäneet, että Länsi-Euroopan huono menestys johtui heikoista biiseistä. Hanna Pakarisen vaatimaton sijoitus ei yllättänyt euroviisujen suomalaisen fanijärjestön nokkamiestä.
-Ei Hannan kappaleelle enempää pisteitä voinut odottaa, totesi Suomen Euroviisuklubin puheenjohtaja Martti Immonen.
Kriittisen Immosen mukaan rockesityksessä "pitää tehdä muutakin kuin seistä paikallaan". Lisäksi Immosen mielestä Suomen edustuskappaleessa käytetty pyrotekniikka oli esitystehosteena jo kulunut temppu. Immosen mukaan vastaisuudessa on syytä keksiä jotakin uutta.
Serbialle historiallisen viisuvoiton tuonut Marija Serifovic totesi lehdistötilaisuudessa, että säveltäjien pitää tehdä hyviä lauluja, koska musiikki on tarkoitettu kuunneltavaksi, ei katseltavaksi. Minimalistisella esityksellä yleisön hurmanut Serifovic kehotti huonosti viime vuosina viisuissa pärjänneitä maita keskittymään musiikkiin ja kunnon tulkintaan.
(MTV3-STT)