Heitä näkee kaikilla nyrkkeilysaleilla ja kaikissa otteluissa. He saapuvat aina yhtä varmasti kuin iskujen tuoma kipu. Heille tuska on tuttua ja jättänyt jälkensä. Veteraaneille se on elämää.
Nyrkkeily on brutaalia ja kovaa. Iskut sattuvat ja usein toistettuna tekevät myös tuhoa. Päätä ei ole luotu alasimeksi, mutta sitä voi sellaisena myös käyttää. Alasin toimii alustana, jota vasten metalli pakotetaan muotoonsa. Kehässä iskut muokkaavat alasinta.
Vaatii rohkeutta nousta kehään ja altistaa itsensä iskuille. Kaikki pelkäävät, mutta rohkeat hallitsevat tunteensa. Joskus rohkeus ylittää harkinnan, kun taistelija ei kumarra ketään ja suojaus unohtuu. Leka muokkaa alasinta ja tuho alkaa.
Lopettaminen on vaikeaa, kun identiteetti rakentuu loppuun asti jatkamiselle. Vastustajan iskujakin kovemmin päässä takoo varmuus siitä, että luovuttaa ei saa. Ei metallikaan pyytämällä taivu; se pitää pakottaa. Isku iskun jälkeen metalli muuttaa muotoaan ja siitä tulee jotain uutta. Veteraanin luonne pysyy ennallaan, mutta muoto muuttuu. Lopulta aika kehässä on ohi.
Veteraaneille kamppailut jatkuvat, vaikka taistelut ovat tauonneet. Aiemmat uroteot tukevat omakuvaa, joka ei enää perustu todellisuuteen. Täydellisesti toiminut kroppa ei enää tottele, eivätkä aivot anna selkeitä komentoja. Taistelijan on kohdattava tosiasiat.
Nyrkkeilysalien ulkopuolella veteraanien lespaava puhe ja hoippuva askel herättää sääliä, pilkkaa ja hilpeyttä. Salilla he kantavat vammojaan kuin sotien sankarit ansiomerkkejään. Vammat ovat todiste kehässä osoitetusta rohkeudesta ja taistelusta. Heille se on lopulta järkevyyttäkin tärkeämpää. Veteraanit ovat pelanneet venäläistä rulettia ja painaneet liipaisinta kuudennenkin kerran.
Nyrkkeilypiireissä heihin suhtaudutaan kärsivällisellä huolenpidolla. Heidän käytöksensä ja hitautensa syyt ymmärretään. Veteraanit ovat aseveljiä, jotka eivät malttaneet pitää päätään poterossa keskityksen aikana. He ovat rohkeita taistelijoita, jotka ajattelivat sydämellään ja puhuivat nyrkeillään.
Veteraanit kokoontuvat saleille, kuin entiset sotilaan muistojuhliinsa. Aseveljien parissa elämässä on selkeyttä. Omien joukossa on helpointa seistä. Vaikka jalat eivät enää kunnolla kantaisikaan.
Artikkelin kirjoittaja Sasha Ikonen kävi pistäytymässä nyrkkeilyn EM-titteliotteluun valmistautuvan Amin Asikaisen korkeanpaikan leirillä Teneriffalla.
Lue myös:
Vastustaja - ystävä harjoituskehässä
Pelko - nyrkkeilijän paha uni
Aamu "Idi" Aminin kanssa
Amin - verta ja hikeä MTV3:n netti-tv:ssä