Petter Northugin siviilielämän suurin mediamylläkkä nousi toukokuussa 2014, kun hän romutti autonsa kostean baari-illan päätteeksi Trondheimissa. Norjalainen tähtihiihtäjä kertaa kohutapahtumia uutuuskirjassa Min Historie – Petter Northug (Otava).
Yllä kuvia Petter Northugin menestyksekkään uran varrelta.
– Hyppäsin tien reunassa olevan suojakaiteen yli ja liu’uin alas jyrkkää, lumen peittämää rinnettä, joka alkoi tien reunasta. Juoksin pienellä parkkipaikalla seisovien autojen ohi, autotallin ohi, puutarhan ja suuren trampoliinin ohi kahden talon väliselle kapealle kujalle ja pimeälle puistoalueelle, ja koko ajan kädestäni tippui verta valkoiselle lumihangelle. Juoksin, kunnes olin kaupan takana, juoksin ramppia pitkin tiiviiksi puristettujen kartonkipinojen ohi, jatkoin matkaa asvalttitielle, oikaisin ennen kuin tulin risteykseen, jossa oli leikkipuisto liukumäkineen, hiekkalaatikoineen ja kiipeilytelineineen, juoksin jalkakäytävällä koulun ohi, ylitin tien ja juoksin mäkeä ylös Magnus Åldstedts vegiä pitkin, kunnes olin perillä talon luona.
Tämä oli hiihtäjän pakoreitti, josta Northug ei kuitenkaan itse muista mitään.
– Tiedän kuitenkin, että tapahtumat menivät juuri näin, sillä muutamaa minuuttia myöhemmin poliisikoira jäljitti pakoreittini kotiovelle asti. Poliisit rikkoivat oven, tulivat sisään ja löysivät minut, Northug kertaa.
Hän romutti autonsa vain muutaman sadan metrin päässä kotitalostaan. Kyydissä oli myös ystävä, jota Northug kutsuu kirjassa Christianiksi. 
Tapahtumien taustalla oli juhlailta paikallisessa yökerhossa ja pikkutunneille venyneet jatkot Northugin asunnolla. Olympiavoittajan mukaan bileet hiipuivat aamuneljän jälkeen.
– Siihen muistikuvani kutakuinkin loppuvat. Loput muistot ovat vain yksittäisiä välähdyksiä ja asioita, joita minulle on myöhemmin kerrottu.
LUE MYÖS: Petter Northugin hurja paljastus – riita johti tappouhkauksiin, joutui palkkaamaan henkivartijat
Tämän jälkeen Christian kuitenkin yritti herättää Northugia, kahteenkiin otteeseen.
– Silloin minä hermostuin. Olin juovuksissa ja väsynyt, ja ilmeisesti päätin, että tuo kaveri on nyt kuskattava kotiin.
Hiihtouran suurin menestys odotti edessä
Northugin huonon päätöksen lopputulos tiedetään. Northugin verestä mitattiin poliisiasemalla 1,65 promillen lukemat, ja hän tunnusti tekonsa ensimmäisten kuulustelujen jälkeen.
– Minulle määrättiin 50 päivän vankeusrangaistus ja 185 000 kruunun sakot. Lisäksi ajokorttini hyllytettiin lopullisesti – mikä tosin on ainoastaan virallinen nimitys ja tarkoittaa käytännössä vain vähintään viiden vuoden hyllytystä. Hyväksyin tuomion välittömästi ja pidin heti paikan päällä lehdistötilaisuuden.
Mediamyllytys oli armoton, ja Northugia harmitti varsinkin sen vaikutukset hänen perheeseensä.
Hän halusikin unohtaa asian nopeasti ja keskittyä siihen asiaan, jossa hän oli mestari: hiihtokisojen voittamiseen. Siihen tulisi mahdollisuus Falunin MM-laduilla seuraavana keväänä.
– En voinut muuttaa mennyttä. Voin vain katua sitä. Ja voisin tehdä sen, mitä olen aina tehnyt. Voisin olla taas nopea ladulla.
– Norjassa kaikki lapsista vanhuksiin istuisivat tv-ruutujen ääressä, täynnä toivoa, että Norjan hiihtäjät onnistuisivat pilaamaan ruotsalaisten juhlat. Ja päätin sen siinä seistessäni. Falunin MM-kisoihin oli aikaa vajaa vuosi, ja kisoihin mennessä aioin olla elämäni kunnossa. En osannut muuta, se oli minun leipälajini. Yksi askel parempaan päin. Tyhjentäisin Ruotsin kultamitaleista, Northug muistelee.
Hän juhli maailmanmestaruutta neljässä Falunin kuudesta kilpailusta. Se on Northugin uran paras saldo yksistä arvokisoista.
Lainaukset ovat Jonas Forsangin kirjoittamasta Min Historie – Petter Northug -kirjasta (Otava).