Veikkausliigassa on mitelty ensimmäiset kierrokset ja liigan voimasuhteista ja niiden muutoksista voidaan tehdä jo alustava analyysi. Hongan ja IFK Mariehamnin vahva alku on yllättänyt monet, kuten myös mestarisuosikkien HJK:n ja MyPa:n vaisut startit.
Tampere United on kauden 2006 suurin ennakkosuosikki mestariksi, ja Hämeessä on vastattu huutoon. Tamperelaiset voittivat neljä ensimmäistä peliään ja ottivat tukevan kiinnityksen piikkipaikalle. Unitedin perässä ovat yllättäen nousija FC Honka, joka niin ikään pelasi neljä kierrosta ilman pistemenetyksiä. IFK Mariehamn puolestaan on osoittanut, että viime kauden hyvät esitykset eivät jääneet vain yhden kesän nousuhuumaksi.
Perinteisillä isoilla nimillä HJK, Haka ja MyPa on ollut yllättäviä vaikeuksia saada tulosta aikaan kauden alussa. Voimasuhteet ovat siten muuttuneet, että enää ei kärkitaisto ole vain näiden kolmen välistä mittelöä. Kausi on kuitenkin vasta alussa, mutta merkit viittaavat siihen, että mitalitaistosta tulee tällä kaudella mielenkiintoinen ja useamman joukkueen välinen taisto.
Tampere United
Tampere Unitedin alkukausi on sujunut pitkälle ennakkokaavailujen mukaan, vaikka joukkue kärsikin viidennellä kierroksella yllätystappion Vaasassa. Tämä tappio voidaan toisaalta laskea tilastotappioiden joukkoon. TamU ei kuitenkaan ole niin ylivoimainen ryhmä, että koko kauden porskuttaisi ilman pistemenetyksiä. Ensimmäiset ottelut ovat silti osoittaneet sen, ettei Ari Hjelmin ryhmä suotta ole edelleen mestarisuosikki numero yksi. Tiukat pelit joukkue pystyy pääsääntöisesti kääntämään edukseen. Ja usein luvuin 1-0, kuten kamppailut Interiä ja KooTeePee:tä vastaan ovat osoittaneet.
Mikko Kavén on edelleen Suomen ykkösmolari, vaikka muutama pallo on miehen taakse jo mennytkin. Puolustuslinjassa Mathias Lindströmin vammat ovat hieman sekoittaneet pakkaa, eikä Hjelm ole pystynyt peluuttamaan kaikissa otteluissa haluamaansa permanenttia. Keskikentällä Jarkko Wiss on ollut totutun kova, ja hänen edessään Aristides Pertot parantaa peli peliltä. TamU:n suurin heikkous löytyy hyökkäyksestä, vaikka Ville Lehtinen onkin vahvasti matkalla kohti maalintekijäkuninkuutta. Jos Lehtinen loukkaantuu, niin korvaajaa ei tämänhetkisestä miehistöstä tunnu löytyvän.
FC Honka
FC Hongan historiallinen ensimmäinen pääsarjakausi lähti liikkeelle erinomaisesti. Sarjanousija otti neljästä ensimmäisestä ottelustaan saman verran voittoja pelaten valmentaja Mika Lehkosuo n etukäteen ilmoittamaa iloista ja hyökkäävää jalkapalloa. Vasta viides kierros aiheutti espoolaisille tappion heidän vieraillessaan FC Hakan luona Valkeakoskella. Ottelu oli ensimmäinen, jossa Honka jäi ilman maaleja. Honka ei ole kärsinyt loukkaantumisista suuresti. Alkukaudella sivussa olleet miehet ovat kuntoutuneet Veikkausliigan alkuun. Poissa ovat pitempään olleet ainoastaan John Weckström, Lasse Lagerblom ja Ilpo Verno.
Honka on rakentanut hyökkäyksiään puolustajien kautta. Joukkueen peli perustuu nopeisiin puolenvaihtoihin ja hyviin henkilökohtaisiin ratkaisuihin Janne Saariselta tai Roni Porokaralta. Alkukaudella ongelmana on ollut hyökkääjien puutteellinen tekniikka syöttöjen vastaanottoon, jolloin pallot ovat usein karanneet. Myös keskikentän syöttöpelissä on yhä parannettavaa. Kaiken kaikkiaan nousija on ollut odotetun viihdyttävä, mutta yllättävän hyvin tuloksin.
IFK Mariehamn
IFK Mariehamnin kausi on avauskierroksella kärsityn Honka-tappion jälkeen kääntynyt mukavaan myötätuuleen. Kauden kynnyksellä tunnelma Maarianhaminassa oli parin heikohkon harjoitusottelun ja loukkaantumisten takia hiukan epävarma, mutta suurta syytä huoleen ei tunnu olevan. Paperilla joukkue on vahvistunut viime kaudesta, ja näin tuntuu olevan myös käytännössä. Ennen kaikkea Justus Vajanne kärjessä, Gabriel Petrovic keskikentällä ja Peter Blomberg puolustuksessa ovat olleet vahvoja, ja myös Mats Gustafsson ottaa paikkansa toivuttuaan loukkaantumisesta.
IFK:n puolustuslinja on hiukan elänyt, mutta suurempia ongelmia alakerrassa ei seitsemästä päästetystä osumasta huolimatta ole. IFK:n materiaalin nykyleveyttä osoittaa hyvin se, että päävalmentaja Pekka Lyyski saattoi FC Lahtea vastaan pistää keskikentän keskustan täysin uusiksi toisella jaksolla ja muuttaa samalla taktiikkaa. Keskikentälle IFK:lla riittääkin pelaajia, ja Kristoffer Weckströmin toivuttua pelikuntoon kilpailu peliajasta on todella kova. Kärkeen on Vajanteen myötä uusia vaihtoehtoja, ja joukkueen peli kokonaisuutena tuntuu toimivan varsin mukavasti. Vieraskammokin tuntuu jääneen taakse ja IFK tulee alkukauden perusteella parantamaan viime kaudesta selvästi sijoitustaan.
FC Haka
Ennen kauden alkua veikkailtiin, että FC Haka on korkealla, mikäli valkeakoskelaiset selviävät ilman loukkaantumisia. Loukkaantumiset ovat kuitenkin haitanneet valkopaitoja heti ensimmäisestä ottelusta lähtien, joten ei ole ihme, että Hakalla on kuudesta pelaamastaan ottelusta vasta kahdeksan pistettä. Juuri tällä hetkellä tilanne näyttää valoisammalta. Kaikki avainpelaajat ovat päässeet pois sairastuvalta, ja ottelu Honkaa vastaan oli jo sitä Hakaa, jota Tehtaan kentällä on totuttu näkemään.
Mikko Vilmunen on Hakan maalilla pelannut IFK Mariehamn -ottelua lukuun ottamatta vakuuttavasti, ja häneen osataan piippujen varjossa jo luottaa. Valkeakoskelaisten puolustuslinja on muuttunut viime kaudesta, mutta Petri Viljasesta on kasvamassa Jarkko Okkosen rinnalla seuraava hakalainen huipputoppari. Keskialue on ollut Hakan ongelma, sillä sekä Cheyne Fowlerilla että Jani Kauppilalla on ollut rikkinäinen kevät. Erno Rosenberg on pelannut paljon, ja minuutteja nuorukainen tarvitseekin kehittyäkseen liigassa. Hyökkäyspeli on edelleen turhan paljon Valeri Popovitsin varassa. Mutta toisaalta "Tsaari" on edelleen ykkönen Veikkausliigassa.
TPS
Turun Palloseuran peli on ollut vielä alkukaudella sekaista, ja tasoerot ottelusta toiseen ovat olleet huomattavia. Välillä on pettänyt puolustuspeli ja välillä on ollut vaikeuksia hyökkäyspäässä. Viiden pelatun kierroksen jälkeen Tepsi on tehnyt eniten maaleja ja myös päästänyt eniten. 5-0-voitto KuPS:sta kaunisteli tilastoja, ja lukemat olivat rumat johtuen myös kuopiolaisten puolustamisen huonoudesta.
Kari Ukkonen on saanut Tepsin maalipörssiä monena vuotena hallinneen Mikko Hyyrysen takaisin täyteen pelikuntoon, ja se on erittäin tärkeä asia joukkueelle. Walter Surracon vireen ollessa vaisu on Hyyrynen todella tärkeässä roolissa viimeistelijänä. Mika Ääritalo on toinen tärkeä lenkki joukkueessa, sillä hänen kauttaan laidalta rakentuvat monet tilanteista. Adailton aloitti kautensa vaisusti, mutta vaihtopenkkikomennus taisi tehdä miehelle hyvää, sillä ainakin maalihanat aukenivat Kuopion reissulla. TPS:lla on kaikki aseet nousta kärkikahinaan mukaan, mutta joukkue ei kestä juurikaan loukkaantumisia.
FC KooTeePee
Kotkalaisesta jalkapallosta puhuttaessa on useimmiten tullut mieleen sana taistelu. Täksi kaudeksi taistelun lisäksi joukkueessa on myös runsaasti taitoa. Kotkalaiset aloittivat kautensa erinomaisesti kahdella voitolla ja yhdellä tasapelillä. Sen jälkeen on tullut pieni notkahdus, kun se on kärsinyt tappiot TamU:n ja MyPan vieraana.
KooTeePeessä on valtava määrä potentiaalia. Teemu Turunen pyörittää peliä keskikentällä tyylikkäästi ja nuorempi veli Tuomo taistelee vieressä. Hyökkäyksessä viilettää nuori Niko Ikävalko. Kotkalaisten puolustuksesta huomaa Jussi Kinnaslammen puuttumisen. Hieman epätasaiset ja epävarmat otteet ovat leimanneet kotkalaisten puolustusta tällä kaudella. Joukkueen ehkä tärkein pelaaja alkukaudella on kuitenkin ollut kapteeni Jukka Vanninen. Vanninen raastaa keskikentän pohjalla tasapainottaen hyökkäyksen ja puolustuksen eroja ja antaa siten aikaa nuoremmille ja taitavammille pelaajille rakentaa peliä. KooTeePee kiusaa tällä kaudella lähinnä isompiaan ja on turvallisesti keskikastissa, mutta jos sama joukkue pysyy koossa vielä pari vuotta, kotkalaiset saattavat pian juhlia mitalia.
MyPa
Hallitsevan mestarin MyPan kausi ei lähtenyt aivan odotetulla tavalla käyntiin, kun kahden ensimmäisen pelin jälkeen saldona oli kaksi tappiota ja nolla tehtyä maalia. Kahdesta seuraavasta pelistä MyPa kuitenkin otti täyden pistepotin, ja ilmeet ovatkin kirkastuneet Anjalankoskella. MyPan kohtaloksi kahdessa ensimmäisessä ottelussa koituivat erikoistilanteet, sillä kaikki kolme sille tehtyä maalia syntyivät erikoistilanteista. Voitot FC Lahdesta ja FC KooTeePeestä antoivat kuitenkin osviittaa siitä, ettei mestari luovu tittelistään helposti.
MyPa lähti kauteen rikkonainen talvi takanaan. Pelaajia oli loukkaantuneena melkoinen määrä, mutta hiljalleen kauden edetessä pelaajia palailee rivistöön. Eniten Anjalankoskella varmasti odotetaan Saku Puhakaisen paluuta kentille. Tällä hetkellä Adriano on porhaltanut kärjessä, ja vieressä on ollut lähinnä joko Mikko Mäkelä tai Eero Peltonen. Aleksei Kangaskolkka on juossut vaihdosta kentälle. Peltonen ja Kangaskolkka ovat tulevaisuuden nimiä mutta eivät vielä kykene täyttämään Puhakaisen jättämää aukkoa MyPan hyökkäyksessä. Kenttien parantuessa MyPan syöttöpeli varmasti paranee ja kentällä taas nähdään sellaista peliä, millä viime kaudella voitettiin mestaruus.
HJK
HJK aloitti kautensa kahdella tappiolla, ja hätäisimmät alkoivat tavoitella jo paniikkinappulaa. Voitto KuPS:sta kuitenkin käänsi kelkan, ja toinen voitto perään Interistä helpotti jo suuresti suurin tavoittein kauteen lähteneen joukkueen tilannetta. Klubin peli on kulkenut kauden alusta saakka kohtalaisesti vaikka se alkoikin kahdella tappiolla. Helsinkiläisten ongelmana on ollut heikko viimeistely, joka on jatkunut tulosten vaihduttua voitokkaiksi. Paikkoja tuhlataan luvattoman paljon, ja HJK on tarvinnut todella monta tilannetta saadakseen aikaan yhden maalin. Kärjessä Antti Pohjalta ja Farid Ghazilta odotetaan enemmän tehoja. Kaksikko on juoninut yhden maalin neljässä pelissä, ja se on luvattoman vähän.
Klubi sai vahvistusta alakertaansa Tuomas Ahon pitkänhuiskeassa muodossa; hän on erittäin tärkeä pala Keith Armstrongin palapelissä. Viime kaudella mestaruushaaveet kaatuivat topparipulaan, mutta niin ei käy tällä kaudella. Timo Marjamaan kuntoutuessa vaihtoehtoja alakertaan on taas yksi enemmän. HJK:n alakerta ei ole se, mihin Klubin mestaruushaaveet kaatuvat, jos ovat kaatuakseen, vaan ongelmat ovat hyökkäyspäässä. Tekopaikkojen rakennuksessakaan ei ole vikaa, mutta jonkun on törkittävä ne pallot maaliin. Antti Pohja voi olla se sateentekijä, mutta ainakaan alkukaudella maalivainu ei ole ollut entisensä. Ghazi on ollut enemmänkin tilanteiden järjestelijä. Keskikentällä Armstrongilla on paljon miehiä, ja Petri Oravaisen kuntouduttua taas yksi vaihtoehto enemmän. Kankean alun jälkeen Klubi nousee varmasti mukaan kärkikahinaan, ja Ghazin ja Pohjan yhteispelaamisen parannuttua ongelmat myös tehojen suhteen helpottavat. Myös Oravainen voi tuoda pientä helpotusta teho-ongelmiin.
FC Inter
Kari Virtanen menetti monta tärkeää pelaajaansa viime kauden päätteeksi, mikä on näkynyt kauden alussa. Puolustuspäässä paketti on pysynyt suht samana, ja Magnus Bahnen edessä on kokenut puolustuslinja. Ari Nyman ja Diego Corpache on varmasti yksi liigan parhaista topparipareista. Tosin Nyman on pelannut muissakin rooleissa alakerrassa, kun Virtanen on hakenut vielä toimivinta koostumusta ja profiilia joukkueelleen.
Inter on ajautunut avauskierroksen voiton jälkeen neljän pelin voitottomaan putkeen, ja se alkaa koetella nuoren ryhmän henkistä kanttia. Joukkueen peliesitykset heilahtelevat pelienkin sisällä, kuten nähtiin HJK:ta vastaan. Ensimmäinen 45-minuutinen oli turkulaisilta todella vahvaa peliä ja jälkimmäinen taas heikkoa. Suuria ongelmia Interillä on hyökkäyskolmanneksella. Peli pyörii nätisti hieman yli puolenkentän, mutta 20 metriä maalista loppuvat eväät. Vaikka pallo pysyy joukkueella ja se näennäisesti hallitseekin peliä, vaaralliset tekopaikat jäävät uupumaan. Miikka Ilo on jäänyt toivottoman yksin hyökkäyksessä, eikä apuja ole tullut riittävästi takaa. Tällä materiaalilla joukkueella ei ole mitään asiaa mitalitaistoon, mutta keskikastin paremmalle puolelle kyllä.
FC Lahti
FC Lahden kauden aloitus ei ole aivan niin surkea kuin mihin viime vuosina on totuttu. Joukkue oli kiinni avausvoitossa tai edes avauspisteessä, kunnes Interin Martin Mutumba viimeisteli voittomaalin ottelun lopussa. Kotona tuli myöhemmin takkiin myös MyPa:lta, mutta vieraissa on kulkenut paremmin. Avausvoitto tuli Helsingistä HJK:n vieraana, ja Kuopiosta sekä Maarianhaminasta on tuotavina ollut piste. Jos Lahdessa herätään tarpeeksi ajoissa, tasainen sarja mahdollistaa nousun ylempien sijojen tavoitteluun.
Lahden pelissä on alkukaudella ollut yksi selkeä puute. Kun puute on koko hyökkäyspeli, puhutaan isoista asioista. Yksinäinen Rafael heiluu kärjessä toivottoman urakan edessä Mika Kottilan, Ville Taulon ja Jonne Kemppisen ollessa sivussa. Erityisesti Taulon puuttuminen näkyy luovuudessa rakentelussa, ja häntä kaivataan kentille nopeasti. Antti Muurisella on kädet täynnä töitä hyökkäyspään herättelemisessä, mutta Kottilan ja Taulon pikaiset paluut voivat pelastaa myös Muurisen alkukauden. Jos syksyn joukkueena tunnettu Lahti napsii pisteitä tasaiseen tahtiin jo nyt, kaupungissa ollaan varmasti varovaisen toiveikkaita.
VPS
VPS:n kauden ensimmäiset ottelut ovat tuoneet molempiin kenttäpäätyihin ehkä odotettua enemmän maaleja. Ennakoidumpaa VPS-peliä nähtiin kauden avausvoitossa Tampere Unitedista. Vaasalaisten tavaramerkki on vahva liike ja koko joukkueen tiivis puolustuspeli. Päävalmentaja Jari Pyykölä on hiukan rukannut kokoonpanoaan, ja toppari Tomas Nygårdin nostaminen kärkeen on tuonut tulosta. Välttämättä tämä ei kuitenkaan pitkäaikaisena ratkaisuna toimi.
Vaasalaisilta ovat pitkään sivussa sairastuneet Jani Uotinen ja Rami Louke, eikä tämä voi olla vaikuttamatta esityksiin. TamU-voitto oli äärimmäisen tärkeä paitsi pisteiden myös itseluottamuksen kannalta. Henri Sillanpää maalilla on puolustuksen kanssa avainasemassa jatkossa. Maalintekokilpailussa VPS jää auttamatta kakkoseksi, joten tiivis oman pään peli on olennaista pistetilin kartuttamiseksi. Kotona Hietalahdessa VPS on vaikea voitettava, mutta matkapeleissä voi olla vaikeuksia kauden edetessäkin. Hyvästä taistelusta huolimatta joukkueen kohtaloksi tulee kamppailla sarjataulukon alemmalla puoliskolla.
KuPS
Hallitsevan Liigacup-mestari KuPS:n sarjapelit eivät ole sujuneet talven ja kevään malliin. Avausottelussaan KuPS pelasi tasan 1-1 Liigacupin finaalivastustajansa FC KooTeePeen kanssa, mutta sen jälkeen kuopiolaisten maalihanat menivät kiinni ja joukkueella on takana jo viisi tuntia ilman täysosumia. Keväällä tulosta tuonut suoraviivaisen tehokas pelitapa on jähmettynyt päämäärättömäksi pallonsiirtelyksi, eikä puolustuspelikään ole vakuuttanut.
Neljästä ottelusta tilillä on kaksi pistettä, ja kuntokäyrä on jyrkässä laskusuhdanteessa. Kahden tasapelin jatkoksi on tullut kaksi tappiota, joista viimeisin TPS:lle murskalukemin 0-5. Valmentaja Juha Malinen on toistaiseksi peluuttanut vakiopermanenttia, joka on elänyt lähinnä hyökkäyspään osalta, mutta nyt on pakko keksiä uusia kujeita. Kapteeni Jani Hartikaisen siirtoa keskikentältä takaisin tutulle topparinpaikalle sopii odottaa, mutta tästä ei liene apua tehottomuuteen. Testissä oleva nuori nigerialaishyökkääjä Harrison Nwanyanwu tuskin on kaivattu sateentekijä, ja Seth Ablade vasta hakee parasta teräänsä, joten paikallisten lupausten olisi aika lunastaa odotukset. Muuten kuopiolaisille voi ennustaa todella hikistä kesää.
FF Jaro
FF Jaron alkukausi on ollut ehkä odotetunkin vaikea, vaikka Pietarsaaressa keväällä uhottiinkin kovasti putoamisveikkailuja vastaan. Pakka alkoi mennä sekaisin Denis Tumasianin siirryttyä ankkurimiehen paikalta Venäjälle ennen kauden alkua, ja laitapuolustaja Jens Portinin paha loukkaantuminen ei ainakaan helpottanut asioita. Jaron suurimmat ongelmat ovatkin olleet puolustuksessa, jolle ei permanenttia ole tahtonut löytyä. Uusvanha tuttavuus Angel Ginev ja uusi mies Boris Lucic eivät ole varsinaisesti vakuuttaneet.
Ylöspäin Jaron peli kulkee paremmin, vaikka vanhan ketun Piracaian pelihuumori on ollut hiukan kateissa. Sasa Stevic ja Jimmy Wargh ovat päteviä miehiä keskikentällä, ja myös Ville Väisänen ja Jaakko Isteri ovat väläytelleet. Kärjessä Mikko Paatelainen tekee valtavan määrän töitä, ja myös tulosta on lupa odottaa. Jos valmennuskaksikko Keijo Paananen – Niklas Widjeskog löytää takalinjoille toimivan ryhmityksen, ja kunhan maalivahti Jani Viander toipuu pelikuntoon, on Jarolla kaikki edellytykset kääntää kurssinsa nousuun. Nykyryhmällä ei kuitenkaan alempaa keskikastia korkeammalle ylletä.
(MTV3)