– Vedontunteen takia kiinteistöjä lämmitetään aivan liikaa, sanoo ikkuna-asiantuntija Mauri Laaksonen.

Kun vetoa vähennetään, saadaan puhtaampaa huoneilmaa ja asumisesta tulee viihtyisämpää, kun huonelämpötila nousee.

Ihminen viettää sisätiloissa 80–90 prosenttia elämästään, mutta ei koskaan totu vetoon. Ihmisen pintaverenkierron takia ilmavirtaukset tuntuvat viileinä ja pudottavat ihmisen kokemaa lämpötilaa muutamalla asteella.

– Ajattele, että menet autoon pakkasella, avaat ikkunan ja työnnät käden ulos kuudenkymmenen kilometrin vauhdissa. Kyllä käsi pärjää kymmenen asteen pakkasessa muuten, mutta ilmavirtauksessa se jäätyy.

Laaksonen kertoo, että asuntojen lämpötilaksi suositellaan aiheellisesti 21 astetta. Mikäli asunnossa vetää, lämpötila tuntuu asukkaalle 19 asteiselta, vaikka mittarissa lukisi 21 astetta. Lopputulos on, että asunto lämmitetään 23–25 asteiseksi asumisviihtyvyyden ylläpitämiseksi.

Tiivistäminen

Vuotavat tiivisteet ovat suurin vedonaiheuttaja. Laaksonen huomauttaa, että vuotavia liitosrakenteita ei ole ainoastaan ikkunoissa. Myös parvekkeiden ja asunnon ovien saumat voivat vetää. Kerrostaloasunnoissa ulko-ovi on käytävään, jossa ilma ei ole ainoastaan viileämpää, vaan se on myös likaisempaa.

Laaksonen kertoo, että taitamattomasti asennettuihin tiivisteisiin jää ilmavirtauspaikkoja. Hyvin asennetuista tiivisteistäkään ei ole hyötyä, jos ne ovat liian ohuet.

– Tiivisteen pitää olla riittävän paksu ja erilaisilla tiivisteillä on omat elinkaarensa. Tiivisteet ovat kuin hammasharja, ne pitää vaihtaa tasaisesti, Laaksonen sanoo.

Teipattavien tiivisteiden elinkaari on noin kaksi vuotta, TPE-tiivisteen noin seitsemän vuotta ja silikonitiivisteen taas noin 15 vuotta.

Kun ikkunat ja ovet on tiivistetty, siirtyy veto lämpöeristeisiin, erityisesti villaan. Kylmän hohkaamista voi estää laittamalla kapean, elastisen massan seinän ja vuorauslistan väliin.

Tiivistettyjen liitossaumojen lisäksi tulee huolehtia, että asunnossa on hallittu ilmanvaihto. Asunto ei saa olla kokonaan ilmatiivis.

Vaihda huonekalujen paikkaa

Ihmiset pitävät usein pöytälevyjä ja sohvia kiinni patterissa.

– Se patteri muhii siellä pöytälevyn alla, Laaksonen sanoo. Laaksonen ohjeistaa siirtämään pöytää 10–15 senttiä ja sohvaa noin 30 senttiä kauemmas patterista, jotta lämpö pääsee nousemaan ikkunan eteen.

Kylmällä säällä kannattaa siirtää verho pois termostaatin edestä. Muutoin termostaatti mittaa verhon takana olevaa lämpötilaa huoneen lämpötilan sijaan.

Laaksonen myös kehottaa katsomaan, missä päin asuntoa korvausilma- ja poistoilmaventtiilit ovat. Nojatuolia ei kannata asettaa venttiilien välisen ilmavirtauksen keskelle, koska siinä veto käy kaikkein kovimpana.

– Myös matalissa huonelämmöissä voidaan asua viihtyisästi. Viihtyvyys on se ensimmäinen asia.