Kasvikunnan runsaat värit ilahduttavat ja houkuttelevat ruokailijaa. Mitä tapahtuisi, jos kaupan hedelmä- ja vihannesosasto olisi harmaa tai ruokalautasemme anti tasaisen ruskea? Värit vaikuttavat sisäisesti elintoiminnoissamme, mutta niillä on suuri merkitys myös silmänruokana. Kuvataiteen koloristit ja sisustajat uskovat värien vaikuttavan myös käyttäytymiseen ja mielen tasapainoon. Monet luonnon väriaineet ovat niin vahvoja, että niitä on käytetty jo vuosituhansia elintarvike- ja tekstiiliteollisuudessa.
Päivittäin olisi suotavaa syödä viittä eri väriä: vihreää, sinistä/purppuraa, punaista, keltaista/oranssia ja valkoista. Voimakas vihreä väri kertoo, että kasviksessa on paljon yhteyttäviä viherhiukkasia, joissa on rautaa. Vihreissä kasviksissa on myös paljon luteiinia ja indolihappoja, joiden molempien tiedetään edistävän terveyttä. Vihreiden kasvisten tiedetään ehkäisevän syöpää ja parantavan luuston kuntoa. Tyypillisiä vihreitä kasviksia ovat salaatti- ja kaalikasvit sekä pavut ja herneet.
>Resepti: Vihreä kasvislautanen
Sininen/purppura
Kasvien sinisen ja purppuran sävyt ovat antosyaanien ja fenoliyhdisteiden synnyttämiä värejä. Vahvimmillaan ne ovat monissa marjoissa ja hedelmissä. Näiden lisäksi tutut vihannekset kuten sipuli, kukka- ja parsakaali sekä peruna ovat jalostuksen myötä muuttuneet värikkäämmiksi ja näiden lilan väristen lajikkeiden terveysvaikutukset ovat moninkertaisia vaaleisiin perustyyppeihin verrattuna. Sinertävien flavonoidien uskotaan parantavan muistia ja hidastavan vanhenemista.
>Resepti: Lila jauheliha-punajuurikastike
Punainen
Punaiset väriaineet kuuluvat antosyaaneihin. Punaisista väriaineista tunnetuin on tomaatin lykopeeni, jota esiintyy myös vesimelonissa ja verigreipissä. Lykopeenin vaikutuksista tiedetään jo paljon ja sen puutteella näyttää olevan selvä yhteys sekä sydän- ja verisuonitautien esiintymiseen että miesten eturauhassyöpään. Maissa, joissa syödään paljon tomaattiruokia, ei näitä sairauksia esiinny yhtä yleisesti kuin meillä. Muun muassa salaattien terveysvaikutukset lisääntyvät punaisen värin myötä.
>Resepti: Punainen tomaattikastike eli Tomaattisalsa
Keltainen
Keltaiset ja oranssit värit ovat usein merkki siitä, että kasvis sisältää paljon vitamiineja ja nämä kasvikset virkistävät oloa. Väriaineista tunnetuin on oranssi beetakaroteeni, joka muuttuu elimistössä A-vitamiiniksi. Tiedetään, että ilman beetakaroteenia ihon ja limakalvojen kunto sekä näkökyky heikkenisivät. Mielenkiintoista on se, että tutkimuksissa ei ole saatu samaa hyötyä, jos beetakaroteenia on syötetty pillereinä. Näyttää siltä, että tehokkain tapa varmistaa päivittäinen beetakaroteenin saanti, on syödä porkkanaa, lehtivihanneksia, bataattia tai meloneja.
>Resepti: Itämainen porkkanalisäke
Valkoinen/ruskea
Valkoisia ja ruskeita värejä kannattaa sisällyttää myös päivittäiseen ruokaan. Tehokkaimpia valkoisten kasvisten flavonoideja ovat sipulikasvien kversetiini ja allisiini, joiden tiedetään torjuvan virusten ja bakteerien hyökkäyksiä. Myös kaalikasvien värittömät sulfidiyhdisteet ovat terveyttä edistäviä. Ruokalusikallinen sipulisilppua ruoan mukana riittää kattamaan päivittäisen kversetiinin saannin. Jos ei pidä sipulista, löytyy kversetiiniä mm. omenista. Siitakesienissä esiintyvä lentinaani on tunnettu terveysvaikutuksistaan. Kiinalaisen lääketieteen mukaan tämä suojaravintoaine ehkäisee hyvin monia sairauksia.
>Resepti: Vaalea palsternakkasosekeitto
Teksti: Timo Taulavuori, Kotimaiset Kasvikset ry