Valvira: Hoitovirhe-epäilyt pitää tuoda rohkeasti ilmi

Kantelut menehtyneen potilaan epäillyistä hoitovirheistä käsitellään sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirassa. Kuitenkin vain jäävuoren huippu päätyy valvontaviranomaisten syyniin, kertoo Valviran valvontaosaston johtaja Tarja Holi. Kattavaa hoitovirherekisteriä ei ole, joten tarkkoja lukuja ja kokonaiskuvaa virheistä on vaikea muodostaa.

Yleisimmät Valviraan tulevat kantelut liittyvät hoidon laatuun, saatavuuteen ja seurantaan. Varsinaisista virheistä raportoidaan harvoin.

– Kanteluissa on joskus kysymys ihan puhtaasti siitä, että onko potilaan kanssa keskusteltu riittävästi, tai onko potilas antanut suostumuksensa hoitoon. Kyse voi olla hoitoon pääsystä: onko hoitoon päässyt omaisten tekemän kantelun perusteella esimerkiksi liian hitaasti, tai onko heidän mielestään hoidossa ollut jotain muuta moitittavaa. Varsinaisen virheen epäilyjä ei kaikissa kanteluissa ole lainkaan, Holi kuvailee.

Holi arvioi, että noin kolmasosassa tutkituista tapauksista löytyy epäasianmukaisuuksia ja moitittavaa. Kyse on kuitenkin harvoin varsinaisesta hoitovirheestä.

– Voi olla, että hoitoon olisi pitänyt päästä nopeammin. Voidaan todeta, että potilasasiakirjat eivät ole riittävällä tavalla laadittuja, että sieltä puuttuu tai siellä on liian vähän merkintöjä. Voidaan todeta, että potilasta olisi pitänyt seurata huolellisemmin, hän listaa.

– Varsin harvoin todetaan, että jossain leikkauksessa tai toimenpiteessä on tapahtunut joku suoranainen virhe.

Hoitovirheistä otettava opiksi

Hoitovirhe-epäilyn herätessä pitäisi selvittely aloittaa hoitopaikassa. Potilaslain mukaan asiasta voi tehdä muistutuksen yksikön vastaavalle johtajalle, Holi huomauttaa. Mikäli selitys ei tyydytä, asian voi viedä viranomaisille.

– Normaali ohje on, että asiaa pitäisi selvittää siinä paikassa, missä hoito on tapahtunut. Vasta siinä tapauksessa, että paikan päällä selvittäminen ei tyydytä potilasta tai omaisia, harkitaan halutaanko tehdä kantelu. Kantelu tehdään yleensä aluehallintovirastolle tai Valviralle, Holi selvittää.

Hoitovirhetilanteen parantamiseen Holi tarjoaa lääkkeeksi ennaltaehkäisyä. Hän muistuttaa myös työnantajien ja esimiesten vastuusta huolehtia henkilökunnan osaamisen tasosta.

– Kaikkia virheitä ja läheltä piti -tilanteita vastaan kannattaa toimia ennaltaehkäisevästi. Kaikki sellaiset toimintakäytäntöjen ja tiedonkulun parantamiset, jotka voisivat vaikuttaa tähän, ovat ehdottomasti ensisijaisia toimenpiteitä.

– Työnantajien ja esimiesten toimesta on varmistettava, että kaikilla hoitajilla ja lääkäreillä on tehtävän edellyttämä osaaminen. Jälkeenpäin voidaan ainoastaan minimoida haittoja ja korjata vahinkoja, Holi toteaa.

Virheiden peittelystä ja tapausten salailusta pitää pyrkiä eroon. Holi ei osaa arvioida, kuinka yleistä salailu on, ja kuinka paljon tapauksia jää pimentoon. Vain avoimella käsittelyllä hoitovirheistä voidaan ottaa opiksi.

– Tavoite on ottaa opiksi siitä vahingosta, joka on mahdollisesti tapahtunut. Tämä tarkoittaa sitä, että sitä täytyy pystyä käsittelemään avoimesti. Jos vahinkoa salaillaan, korjaavia toimenpiteitä ei saada tehtyä.

Holi uskoo, että vahinkojen kunnolliseen selvittämiseen panostetaan terveydenhuollossa aiempaa enemmän. Hän rohkaiseekin ihmisiä kertomaan epäilemistään hoitovirheistä.

– Kaikki epäilyt pitää ehdottomasti tuoda rohkeasti ilmi. Tähän ilman muuta kannustetaan.

Lue myös:

    Uusimmat