Ruotsi 1996. Ohjaus: Pelle Berglund. Käsikirjoitus: Lars Björkman, Henning Mankellin romaanin pohjalta. Tuotanto: Sandrew Film AB, Sveriges Television Kanal 2. Kuvaus: Tony Forsberg. Leikkaus: Leif Kristiansson. Pääosissa: Rolf Lassgård, Charlotte Sieling, Jesper Christensen, Ernst G nther, Basil Appollis, Sissela Kyle, Cecilia Zwick Nash, Björn Granath. Kesto: 103 min.
Pelle Berglundin poliittinen jännäri, joka Suomessa nähdään vasta kolme vuotta valmistumisensa jälkeen, edustaa samantyylistä ruotsalaista laatujännitystä kuin syksyllä nähty trilleri Viimeinen sopimus. Sen tapaan on nytkin kyse suuresta kansainvälisestä salamurhasuunnitelmasta, jota sinnikäs ruotsalaisetsivä ryhtyy ratkomaan. Nimi Valkoinen naarasleijona viittaa roturiitojen repimään Etelä-Afrikkaan, mihin jäljet tällä kertaa johtavat.
Tunnettu palkkamurhaaja Mabasha (Sebe) on jatkuvan tarkkailun alainen Kapkaupungissa. Miehellä on yhteydet salaiseen oikeisto-organisaatioon, jonka tarkoituksena on lähettää hänet Isolle Keikalle Ruotsiin seuranaan venäläinen kovanaama Konovalenko (Christensen). Tilannetta tarkkaileva musta komisario September (Appollis) tietää jotakin olevan suunnitteilla, mutta palaset alkavat loksahdella vasta, kun Ruotsissa komisario Wallander (Lassgård) saa tehtäväkseen selvittää pikkukaupunkinsa outoa katoamistapausta.
Elokuva seuraa vuoroin rikollisten monimutkaisen suunnitelman etenemistä, vuoroin kahden komisarion työtä eri puolilla maapalloa. Realistisen oloisesti kuvatut tutkimukset ja yhä väkivaltaisemmaksi muuttuva murharetki pitävät jännitystä yllä mukavasti, vaikka paikoin myös tyhjäkäynti löysentää kerrontaa. Verkon kiristyessä yhä uudet ihmiset sotkeutuvat mukaan ja väärät vihjeet johtavat harhaan, kunnes suunnitelman huipputasoisessa toteutustilanteessa sen lopullinen nerokkuus alkaa selvitä.
Tarinan varsinainen päähenkilö Wallander on keski-ikäinen, ex-vaimonsa ja tyttärensä perään itkevä perusmies, jonka työn täyttämän elämän valopilkku on kaunis latvialaisnainen Baiba (Sieling). Sympaattisista henkilöhahmoista huolimatta heidän romanssinsa tuntuu irralliselta muutenkin runsasaineksisen käsikirjoituksen keskellä. Kiintoisampi pari sen sijaan on Wallander ja afrikkalainen September, joiden välinen hedelmällinen yhteistyö huipentuu hieman koomiseenkin kulttuurinvaihtoon ruotsalaisjörrikän vieraillessa oikeassa afrikkalaiskodissa. Tällöin päästään myös seikkailemaan Kapkaupungin henkeäsalpaaviin rantamaisemiin, jotka korostuvat talvisen Ruotsin pimeyttä vasten.
Valkoinen naarasleijona on kunnianhimoisesti toteutettu jännityspakkaus, joka sivuaa myös rotupoliittisia aiheita valottaessaan mustien ontuvaa asemaa Etelä-Afrikassa: apartheid on kyllä nimellisesti lakkautettu, mutta värillinen komisario asuu edelleen viheliäisessä slummissa, mustien naisten työskennellessä valkoisten palvelijoina. Tappajan musta ihonväri on avainasemassa myös salamurhasuunnitelmassa, jonka päätarkoituksena on herättää pahaa verta apartheidin kannattajissa.
Teksti: Tuuve Aro