Yritykset osaavat jo varautua pitkien ulkomaankomennusten vaatimaan paperisotaan, mutta muutaman päivän mittaisiin työkeikkoihin vaadittavat luvat tulevat usein yllätyksenä. Monet maat ovat tuntuvasti kiristäneet työlupakäytäntöjään.
Jos suomalaisyrityksen työntekijä lähtee kahdeksi päiväksi vaikkapa koulutustehtäviin maailmalle, siihenkin tarvitaan todennäköisesti työlupa. Tuottavaa työtä varten tarvitaan useisiin maihin työlupa ensimmäisestä päivästä lähtien”, muistuttaa konsulttiyhtiö KPMG:n partneri Annika Sandblom.
Suuri muutos 10 vuoden aikana
Monimutkaiset lupakäytännöt aiheuttavat eniten päänvaivaa yrityksille, joilla on toimintaa eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Wärtsilässä on vuosittain käynnissä 70–100 voimalaitosprojektia ympäri maailmaa. Projekteissa työskentelevien wärtsiläläisten työkomennukset kestävät tyypillisesti 3–24 kuukautta ja heille hankitaan aina asianmukaiset luvat.
– Muutos työlupakäytännöissä on ollut merkittävä viimeisten 10 vuoden aikana. Työlupien hankkimisen lisäksi myös komennusten seuranta ja henkilöverotuksen järjestäminen kohdemaassa ovat muuttuneet työläämmiksi, kertoo johtaja Janne Wessman Wärtsilän voimalaitosten rakennuttamispalveluista.
Keskeinen syy työlupasäännösten tiukentumiseen on Annika Sandblomin mukaan tiedonsiirron kehittyminen.
– Lupakäytäntöjen muuttumiseen vaikuttaa digitalisaatio: tiedonsiirto eri viranomaisten välillä sujuu nyt nopeammin kuin ennen.
Trumpin valinta johti protektionismin nousuun
Toinen syy työlupabyrokratian kiristymiseen on protektionismin nousu: osa maailman maista haluaa kiivaasti suojella oman maansa työvoimaa. Yksi kaikkein protektionistisimmista maista on Yhdysvallat. Yritykset osaavat jo varautua maan työlupalinjaan, mutta presidentti kausi on Sandblomin mukaan osoittanut, että poliittiset päätökset voivat muuttaa käytäntöjä hyvinkin nopeasti.