Suomen väkiluku on Tilastokeskuksen arvion mukaan vuodenvaihteessa 5 131 900. Väestö lisääntyy edellisvuodesta 15 000:lla eli 0,3 prosentilla.
Väestönkasvu on vuodessa hieman hidastunut, mikä johtuu lähinnä syntyvyyden vähenemisestä. Syntyneiden määrä pienenee jo toisena vuonna peräkkäin vähän yli 2 000:lla. Tänä vuonna syntyy 61 000 lasta.
Lapsia hankitaan entistä myöhemmin
Lapsia syntyy Suomessa entistä vähemmän, ja tänä vuonna saatetaan päätyä jo vuoden 1987 ennätysalhaiselle tasolle. Ensimmäisen lapsen hankintaa lykätään myös yhä myöhäisemmäksi. Stakesin syntymärekisterin mukaan viime vuonna synnytykset vähenivät kolme prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, ja tänä vuonna sama suunta jatkuu.
Synnyttäjien keski-ikä on noussut vuodesta 1987 yhteensä 10 kuukaudella ja ensisynnyttäjien keski-ikä yli vuodella. Viime vuonna kaikkien synnyttäjien keski-ikä oli 29,7 vuotta ja ensisynnyttäjien 27,6 vuotta. Yhä useampi äiti on alusta lähtien yksinhuoltaja eli ei ole lapsen saadessaan avio- eikä avoliitossa. Vuosikymmenen alussa vain 5-6 prosenttia äideistä oli naimattomia, mutta viime vuonna yksin eläviä oli jo lähes 10 prosenttia.
Raskaudenaikaiset neuvolakäynnit ovat lisääntyneet, mutta synnytykseen liittyvä sairaalahoito on lyhentynyt merkittävästi. Kun vielä vuonna 1991 äideistä 12 prosenttia oli sairaalassa viikon ajan synnytyksen jälkeen, viime vuonna näin pitkään sairaalassa viipyi vain kolme prosenttia äideistä.
IVF-hedelmällisyyshoitojen avulla syntyneiden lasten määrä on kolmikertaistunut vuoden 1991 jälkeen. Näitä koeputkihedelmöityksestä, mikroinjektiosta tai pakastetun alkion siirrosta alkunsa saaneita lapsia syntyi viime vuonna 856 lasta eli 24 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Ennenaikaisten synnytysten ja pienipainoisten lasten osuus on jonkin verran kasvanut vuoden 1987 jälkeen, mutta toisaalta perinataalikuolleisuus eli alle viikon ikäisinä kuolleiden lasten osuus on hiukan supistunut.
(STT)