Uusiutuvan energian lisäys pahentaa vesikriisiä

- Se on tullut monille yllätyksenä, että biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien energianlähteiden lisäys on ongelmallista vesivarojen kannalta, huomauttaa Aalto-yliopiston professori Olli Varis.

Vesivoiman lisäämisellä kehitysmaissa on merkittäviä vaikutuksia paikallisten ihmisten elämään. Esimerkiksi Mekong-joella Kaakkois-Aasiassa ongelmat ovat kärjistymässä. Vielä lähes vapaana virtaavaan jokeen ja sen sivujokiin suunnitellaan jopa yli sataa vesivoimalaa.

- Paikallisille asukkaille on odotettavissa kielteisiä vaikutuksia ennenkaikkea joen virtaamamuutosten kautta. Uhkakuvana on Mekongin kalakannan huomattava heikkeneminen, ennakoi tutkija Marko Keskinen Aalto-yliopistosta.

Kalastusta vai vesivoimaa?

Mekong on yksi maailman tuottavimmista kalastusalueista. Kalastus on ammatti ja ruuan lähde miljoonille alueen asukkaille. Kalansaaliin vuosittainen arvo on samaa luokkaa kuin vesivoimasta saatava hyöty.

- Yläjuoksun maat kuten Kiina ja Laos hyötyvät vesivoimahankkeista. Sen sijaan alajuoksun maat, erityisesti Kambodza, kärsivät kalakantojen romahduksesta. Epäsuorasti padoista hyötyvät myös niitä rahoittavat Euroopan maat kuten Ranska, kuvailee Marko Keskinen.

Tutkija uskoo, että ainakin kymmeniä patohankkeita toteutuu. Niiden vaikutuksia voi kuitenkin yrittää lieventää.

- Mekongin sivujoissa on jo patoja valmiina. Rakentaminen voitaisiin keskittää niille alueille, jotka on jo menetetty ja vastaavasti toisia alueita rauhoitettaisiin. Päävirtaan suunnitellut padot pitäisi rakentaa ylävirtaan, jottei kalojen vaellus estyisi, toivoo Keskinen.

Vesikriisejä vai sotia?

Asiantuntija ei silti usko, että alueelle olisi luvassa vesisotia. Pikemminkin edessä voi olla hiljaisten kriisi.

- Kalastajat eivät saa muutenkaan näiden maiden hallinnossa ääntään kuuluviin ja he kärsivät muutoksista eniten. He ehkä joutuvat muuttamaan alueen kaupunkien slummeihin ja kurjistuminen jatkuu. Kriisejä varmasti on luvassa, mutta sotiin en usko, arvioi Keskinen.

Vesi liittyy moniin maailmalla käynnissä oleviin konflikteihin, mutta on vaikea rajata, milloin voidaan puhua nimenomaan vesisodista.

- Esimerkiksi Keski-Aasian tulehtunut tilanne on jossain määrin suhteessa Aral-järven tilaan ja samanlaisia esimerkkejä on Lähi-idässä ja Etelä-Aasiassa, kertoo professori Olli Varis.

Veden puutteesta kärsivissä maissa asuu jo 60-90 prosenttia maailman väestöstä ja määrä on kasvamassa.

Joka kymmenes sekunti joku kuolee veden aiheuttamiin sairauksiin, yhteensä 9 000 ihmistä päivässä. Vesipula tappaa siis huomattavasti enemmän ihmisiä kuin esimerkiksi aids.

Katso professori Olli Variksen ja tutkija Marko Keskisen haastattelut kokonaisuudessaan.