Uusia Suomen kansalaisia arviolta 10 000

Lähes 10 000 entistä Suomen kansalaista ja heidän lastaan on hakenut Suomen kansalaisuutta. Tänään päättyi viiden vuoden määräaika, jona kansalaisuuden sai yksinkertaisella ilmoittautumismenettelyllä. Tämän jälkeen suomalaiseksi tahtovan on muutettava asumaan tänne.

Pelkästään Ruotsissa hakijoita on ollut yli neljä tuhatta ja muualla maailmassa yhteensä arviolta saman verran.

- Eihän sitä koskaan tiedä jos vaikka muuttais joskus Suomeen asumaan, sanoo Richerd Enkvist Suomen suurlähetystössä Tukholmassa. Enkvist jätti kansalaisuushakemuksen viime hetkillä mutta vakaan miettimisen jälkeen. Hänen vanhempansa ovat kotoisin Korppoosta, Turun saaristosta mutta itse hän on asunut koko ikänsä Tukholmassa - tosin seilaa työskeen Viking Linellä Itämerta.

- En tiedä onko siitä mitään rahallista hyötyä, eikä sillä ole väliä. Se on mukava tunne, että on Suomen passi, hän toteaa.

Enkvist maksaa hakemuksen käsittelymaksun 2100 Ruotsin kruunua eli 240 euroa.

- Kyllä se on sen arvoinen, hän sanoo, mutta kertoo, että monet hänen tuttavansa, Ruotsin suomalaisten jälkeläiset eivät hinnan takia ole ottaneet vanhempien kansalaisuutta.

Oikeus saada Suomen kansalaisuus koskee kaikkia, jotka itse tai ainakin toinen vanhemmista on joskus ollut Suomen kansalainen. Suomessa ei ole tarvinnut asua koskaan.

Tiistaina päättyy uuden kansalaisuuslain siirtymäaika ja siitä alkaen Suomen kansalaiseksi aikovan on muutettava asumaan Suomeen. Laki ei tosin määrittele, miten kauan entisen suomalaisen on Suomessa on asuttava.

Suomen kansalaisuuden palauttamista tai saamista haki helpotettulla ilmoitusmenettelyllä alustavien tietojen mukaan viiden vuoden aikana 10 000 ihmistä, vilkkainta hakemusten tai ilmoitusten jättäminen oli viimeisinä viikkoina.

Ruotsista olisi voinut tulla 355 000 suomalaista

Eniten hakijoita oli Ruotsista. Teoriassa Ruotsissa asuu 355 000 ihmistä, joilla itsellään tai ainakin toisella vanhemmista on joskus ollut Suomen kansalaisuus, silti vain alle 5000 haki Suomen kansalaisuutta.

- Jos on omaisuutta Suomessa, sen hoitaminen varmaan helpottuu, sanoo Lohjalta kotoisin oleva Jorma Nyman, joka haki kansalaisuutta tyttärelleen ja tämän kahdelle lapselle. Nyman itse hankki takaisin menettämänsä Suomen kansalaisuuden heti kun Suomi salli kaksoikansalaisuuden 2003 mutta kävi nyt hoitamassa asian jälkipolvensa puolesta.

Nyman on perinyt Lohjalla maaomaisuutta. Lain mukaan EU-kansalaisilla on samat oikeudet mutta Nyman uskoo, että asiat sutviutuvat viranomaisten kanssa paremmin virallisestikin suomalaisen kanssa.

- Onhan siellä juuret ja tää on nostalginen asia, sanoo Nyman, joka puhuu kahdeksan kuukauden ikäiselle Frigge Johannes tyttärenpojalleen suomea. Juuret aiotaan ilmiselvästi pitää elävinä jatkossakin.

- Lapset saa vanhempansa mukana kansalaisuuden samalla hinnalla ja sehän on vain kertakustannus, myhäilee yrittäjänä toimiva Nyman pikku Frigge tiukasti sylissään.

- Olisihan Suomi voinut tämän tarjota, sanoo Michael Sandbacka ruotsiksi. Sandbacka osaa kertomansa mukaan keskustella vain yksinkertaiset aisiat suomeksi, hän on kotoisin ruosinkieliseltä Pohjanmaalta, josta siirtolaisuus Merenkurkun yli länteen on aina ollut vilkasta. Eikä Sandbackan tarvitse opetella sen enempää Suomea tulevaisuuden kotipaikassaan Ahvenanmaalla. Paikka on tuttu lomapaikkana ja Sandbacka aikoo muuttaa sinne vaimonsa Leilan kanssa jäädessään muutaman vuoden muluttua eläkkeelle.

- Jos haluaa ostaa omaa maata, on oltava Suomen kansalainen ja asuttava Ahvenamaalla ensin viisi vuotta, ennen kuin saa hembyggsrätt, kotipaikkaoikeuden, kertoo Leila Sandbacka.

Leila on kotoisin Suomussalmelta, Oulun itäpuolelta mutta vuosikymenet Ruotsissa ovat jättäneet puheeseen vieraan korostuksen. Leila joutui luopumaan Suomen kansalaisuudesta kun hän lasten synnyttyä haki Ruotsin kansalaisuutta. Michael vaihtoi Ruotsin kansalaiseksi monien kohtalotovereittensda tavoin myös käytännön syistä.

Pohjoismaiden välillä kansalaisoikeudet ovat seuranneet mukana jo 60-luvulta.

Odotettiin työvoimareserviä

Laki kaksoiskansalaisuuden tai monikansalaisuuden sallimisesta laadittiin siinä toivossa, että se houkuttelisi toisen polven siirtolaisia helpottamaan paluuta Suomen ja EU:n työmarkkinoille.

Ennakkotietojen mukaan hakemuksia on tullut pari tuhatta EU:n ulkopuolelta, Autraliasta ja Yhdysvalloista, jossa ilmoitusaika jatkuu vielä 2. kesäkuuta virka-ajan loppuun asti.

Tukholman suurlähetystössä kansalaisuusasioista vastaava osastosihteeri Asta Puolakka kertoo, ettei laki erottele esimerkiksi rikollisia vaan kansalaisuus myönnetään kaikille, jotka täyttävät ehdot.

- Vilkkaus yllätti tässä viime metreillä, hakijoiden määrä vilkastui jo huhtikuussa, kertoo Puolakka.