Uuno Klamia juhlitaan läpi vuoden

Juhlavuoden kunniaksi järjestetään Klamin syntymäpitäjässä Virolahdella ja muualla Suomessa erilaisia tilaisuuksia. Juhlavuonna pyritään tuomaan esille Klamia paitsi eräänä Suomen merkittävimpänä säveltäjänä, myös kiinnostavana ja monipuolisena ihmisenä, Klami 2000 toimikunnan toiminnanjohtaja Samuli Sipilä kertoo.

Juhlavuoden tilaisuudet alkavat Virolahden kirkossa loppiaisena. Tilaisuudessa esitetään mm. Klamin töiden joukosta löydetty jousiorkesterille tehty sovitus Kymenlaakson laululle. Se saa kantaesityksensä loppiaisen tilaisuudessa. Mestarisäveltäjän syntymäpäivänä järjestetään Radion sinfoniaorkesterin juhlakonsertti Harjun oppimiskeskuksen maneesissa. Koko juhlavuoden ajan kuullaan eri puolilla maata ja etenkin Kaakkois-Suomessa Klamin musiikista koottuja, eri orkestereiden esittämiä konsertteja.

Viikonloppu Pariisissa

Tunnetuksi Uuno Klamia pyritään tekemään paitsi konsertein, myös seminaarein, näyttelyin ja erilaisin tempauksin kouluissa. Huhtikuun puolivälissä on innokkaimmille Klamin ystäville järjestetty ohjattu viikonloppu Pariisissa, jossa seurataan tiiviisti Klamin jalanjälkiä Ranskassa.

Elokuussa ilmestyy Klamista kirja. Sen ovat kirjoittaneet Kalevi Aho ja Marjo Valkonen. Kirjan kustantaa WSOY. Virolahti-viikolla heinäkuussa esitetään Klamista näytelmä, jonka käsikirjoituksen on tehnyt Leena Morottaja.

Työnimenä sillä on Pyörteitä, joka oli myös Klamin viimeisen sävellyksen nimi. Klami-juhlavuoden viimeinen tapahtuma on tieteellinen Klami-symposiumi, joka järjestetään syyskuun lopulla Helsingissä. Uuno Klamin merkitys suomalaiselle musiikkielämälle oli keskeinen. Hän oli 1920-1950-lukujen merkittävimpiä säveltäjiämme. Hän nousi 50-luvulla omintakeisella, jäljittelemättömällä säveltyylillään esiin Sibeliuksen varjosta.

Monet Klamin sävellykset kuuluvat suomalaisen klassisen musiikin kulmakiviin. Akateemikon arvon Klami sai 1959. Tunnetuimpia Klamin sävellyksiä ovat Kalevala-sarja, viulukonsertto ja kuoroteos Psalmus.
(STT)