Sunnuntaina 23. marraskuuta viettää 50-vuotisjuhlia Suomen maineikkaimpiin yleisurheiluseuroihin 1957-73 lukeutunut Kaipolan Vire.
Juhlapuheen pitää Suomen olympiakomitean puheenjohtaja Tapani Ilkka, joka edusti aktiivivuosinaan 400 metrin maaotteluaiturina Virettä. Keskisuomalainen Kaipolan Vire tunnettiin juoksijoistaan, jotka hallitsivat kotimaan juoksuratoja erityisesti viesti- ja joukkuekisoissa.
Vireen menestyneimmät juoksijat ovat olleet Turussa 1500 metrin ME:n 3.40,2 heinäkuussa 1957 juossut Olavi Salonen, Tukholmassa 3000 metrin esteiden ME:n 8.24,2 heinäkuussa 1968 hurjastellut Jouko Kuha ja Jyväskylässä 25000 metrin ME:n 1.14.55,6 lokakuussa 1973 kipittänyt Seppo Nikkari.
Vireen vahvat lenkit joukkuekisoissa olivat 1959 Suomen ennätyksen 5000 metrillä juossut Matti Huttunen ja kympin ennätysmies Erkki Rantala. Myös moninkertainen SE-juoksija Esko Siren kuului Vireen suurmestariluokan urheilijoihin.
Salonen oli Vireen menestysvuosina seuran edustusryhmän maankuulun Kaipolan tallin tunnetuin juoksija. Hän voitti Vireessä kaikkiaan 33 Suomen mestaruutta. Noormarkusta Satakunnasta Kaipolaan muuttanut Salonen voitti 1960-62 jokaisella SM-kisoissa juoksemallaan matkalla mestaruuden. SM-maastoista, -viesteistä ja Kalevan kisoista kertyi kolmena vuonna peräkkäin kaikkiaan 18 Suomen mestaruutta. Salonen saavutti Vireessä yhteensä 43 SM-mitalia.
-Urakka Kalevan kisoissa oli silloin rankempi, koska kisat olivat vain kaksipäiväiset, Salonen muistelee.
Joulukuussa 70 vuotta täyttävän Salosen kanssa samanikäiset kilpakumppanit, kaimat Salsola ja Vuorisalo eivät juosseet SM-kisoissa koskaan yhtä rankkaa ohjelmaa. Ikimuistoisessa Turun urheilupuiston 1500 metrin ME-juoksussa 1957 Salsola voitti ajalla 3.40,2, Salonen sai saman ajan, ja Vuorisalo jäi kymmenyksen.
EM-mitali jäi haaveeksi
Salosen arvokisamitali jäi hiuskarvan varaan Belgradin EM-kisoissa 1962. Hän putosi neljänneksi samalla ajalla 1.51,2 kuin hopeaa juossut Neuvostoliiton Valeri Bulishev. Vireen muita tunnettuja kansainvälisen tason urheilijoita ovat olleet Münchenin olympialaisissa 1972 painonnoston 90-kiloisissa 12:nneksi nostanut ja kaksi kertaa MM-kisoissa (1970, -74) pujotellut . Nopeuslaskijana myöhemmin tunnettu saavutti Vireessä pari SM-mitalia 1960-luvun lopulla. Vireen soutajat voittivat 1958 Suomen mestaruuden ennen kuin he liittyivät Jämsänjokilaaksoon perustettuun lajin erikoisseuraan Jämsänjoen Soutu-Veikkoihin. Kaipolan Vireen hiihtäjät ovat vuosikymmenet kuuluneet Keski-Suomen parhaimmistoon. Vireen hiihtotoiminnan keskus on ollut 1965 valmistunut Pitkävuoren hyppyrimäki. Vire on järjestänyt Pitkävuoren ympäristössä useana talvena SM-mäkikisat ja -hiihdot.