Ullakkoremontti omakotitalossa: eristäminen polyuretaanilevyllä

Ullakon seiniin ja kattoon asennettiin eristeeksi polyuretaanilevyt. Kaksinkertainen levytys koostuu alimmaiseksi kiinnitettävästä, 120 millimetrin paksusta levystä, jonka päälle asennettiin siihen nähden poikittain 30 millimetrin paksu levy. Seinissä tämä ohuempi levy on kipsilevypintainen ja sellaisena valmis vaikka heti pinnoitettavaksi; katto puolestaan tullaan paneloimaan ja siksi sen kohdalla käytettiin alumiinifoliolla pinnoitettua levyä, johon kiinnitetään myöhemmin rimoitus panelointia varten.

Uretaanilevy valittiin yksinkertaisesti siitä syystä, että viistokattoisessa tilassa saman tehoinen eristevilloitus olisi syönyt liikaa kallisarvoisia senttejä.

Aivan alun perin talon vesikatteena on ollut pärekatto. Se on sittemmin peitetty peltikatolla ruoteineen ja tuuletusrimoineen, joten vanha pärekatto toimii nyt tavallaan aluskatteena. Rakennussuunnittelija tutki paikat ja totesi, että kun uuden levytyksen ja päreiden väliin jää 80 millimetriä vapaata tilaa, kattorakenne tuulettuu mainiosti räystäiltä nousevan ja päätyjen harjapiikkeihin jätettävien poistoventtiilien kautta poistuvan ilmavirran avulla.

Vanhat rakenteet luonnollisesti kiilasivat hiukan. Ne suoristettiin ennen levytystä koolaamalla. Levyjen kaikki saumat tiivistettiin polyuretaanivaahdolla, joka otettiin huomioon levyjä leikatessa: kaikkiin saumoihin on jätettävä sentin raot vaahdon pursottamista varten. Erillistä höyrynsulkua ei valmistajan ohjeiden mukaan tarvita.

Levyjen käsitteleminen käy tavallisella käsisahalla, ohuempien levyjen myös mattoveitsellä. Sirkkeliä voi tietysti myös käyttää, jos sen terä riittää 120 millimetriä paksujen levyjen leikkaamiseen. Kattokannattajien väliin kiinnitettävien, paksujen levyjen pinta saatiin oikaisukoolauksen kanssa samaan tasoon pienten vanerilappujen avulla: kun levyt kiinnitettiin lappuihin ruuveilla, ne pysyivät hyvin paikallaan vaahdon pursottamisen ja kuivumisen ajan. Kannattajien välit oli mitattava tarkasti ja jätettävä niiden ja levyn reunojen väliin sentin, puolentoista raot tiivistysvaahtoa varten. Vaahdotus on tehtävä huolellisesti!

Polyuretaanivaahdon kuivuttua laput irrotettiin, tarkastettiin että vaahtoa oli päässyt varmasti myös niiden taakse ja korjattiin tarvittaessa. Viimeksi kuivuneet purseet leikattiin puukolla pois. Näin seinä oli valmis päälle asennettavan, ohuemman levyn kiinnittämistä varten.

Jalkalistojen kiinnittäminen kipsilevyyn on usein pulmallista. Näissä levyissä asia oli ratkaistu mainiolla tavalla laittamalla levyn reunaan jo valmiiksi vanerinen vahvike, johon jalkalistan kiinnitys käy helposti vaikkapa viimeistelynaulaimella. Itse levyt kiinnitettiin koolauksiin ruuveilla ja täälläkin levyjen saumoihin jätettiin sentin raot tiivistevaahtoa varten. Työ eteni alhaalta ylöspäin ja katon kaltevalle osalle tulevat, alumiinipintaiset levyt kiinnitettiin pontti ylöspäin, koska sillä tavalla syntyi hyvä kannatus seuraavalle levylle. Ennen seuraavan levyn nostamista paikalleen ponttiin pursotettiin tiivistevaahtoa.

Myös kaikki levyihin tehtävät rei'itykset – esimerkiksi sähkörasioita varten – on tiivistettävä huolellisesti vaahdolla.

Lisätietoja:

SPU Systems Oy

www.spu.fi

(JKA 11.4.2008)