Tutkimus: Vuorotteluvapaajärjestelmä susi

Vuorotteluvapaalle jääneiden työllisyys on vertailturyhmää pienempi vielä useita vuosia vuorotteluvapaan käytön jälkeen. Vaikutus näyttää olevan pysyvä tai ainakin pitkäkestoinen.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tänään Vuorotteluvapaajärjestelmän työllisyysvaikutukset -nimisen tutkimuksen.

Tutkijoiden mukaan vuorotteluvapaan pitäneet jäävät varhaiseläkkeelle yhtä usein kuin vapaata pitämättömät. Myöskään heidän sairauspoissaolonsa eivät juuri ole muita vähäisemmät.

Näin ollen vuorotteluvapaan pyrkimys pidentää työuraa ja vähentää sairauspoissaoloja ei toteudu.

Cronberg vakinaistaisi järjestelmän

– Aina jää kuitenkin pohtimisen varaa, olisiko työstä pois jääminen ollut jopa runsaampaa ilman vuorotteluvapaajärjestelmää, sanoo työministeri Tarja Cronberg (vihr.).

Sen sijaan vuorotteluvapaasijaisten asemaa järjestelmä selvästi hyödyttää. Heidän työllistymisensä on parantunut myös sijaisuuden jälkeen.

Se ilahdutti tutkimuksen julkistamistilaisuudessa puhunutta Cronbergiä.

– Tätä pidän myös järjestelmän kannalta merkittävänä tekijänä. Pidänkin erittäin tärkeänä, että vuorotteluvapaalaki vakinaistetaan, Cronberg sanoi.

Vuorotteluvapaajärjestelmä on toiminut vuodesta 1996 alkaen, ja vuorotteluvapaan on aloittanut yhteensä noin 150 000 ihmistä.

STTK eri mieltä

Toimihenkilöjärjestö STTK:n kokonaisarvio vuorotteluvapaajärjestelmästä on myönteisyydessään päinvastainen.

- STTK:laisilta vuorotteluvapaata käyttäneiltä saatu palaute on yksipuolisen myönteistä. Palautteen perusteella järjestelmä tarjoaa oivan varaventtiilin sinne, missä sitä eniten tarvitaan, sanoo STTK:n talouspoliittinen asiantuntija Ralf Sund.

- Varsinkin kasvavaan nuorisotyöttömyyteen vuorotteluvapaajärjestelmä tuo sijaisten muodossa helpotusta. Työttömyys ei tule helpottumaan moniin vuosiin, Sund sanoo.

(MTV3)

TYÖMINISTERI CRONBERG SUMMAA MIINUKSET JA PLUSSAT