Tutkija huolestunut päästöistä: "Emme tiedä milloin on viimeinen mahdollisuutemme"

Siitä miten, milloin ja millä nopeudella ilmasto muuttuu, ei tiedemaailmassa kuitenkaan ole yksimielisyyttä. Professori Markku Kulmalan mukaan on erikseen olemassa asioita, joista tiedemaailmassa on yksimielisyys.

- Se tiedetään, että meillä on luonnollinen kasvihuoneilmiö. Jos ei olisi, täällä olisi koko ajan noin -18 asteen keskilämpötila, eli sama kuin pakastimessa, Kulmala sanoo MTV3:n Huomenta Suomessa.

- Sitten tiedämme varmasti sen, että kasvihuonekaasujen päästöt ovat voimakkaassa kasvussa. Lisäksi on olemassa hyvin paljon erilaisia takaisinkytkentöjä.

Takaisinkytkentä on ilmiö, joka aiheutuu ilmaston lämpenemisestä ja sitten osaltaan kiihdyttää tai hidastaa ilmaston lämpenemistä.

Päästöt edelleen jyrkässä kasvussa

Tämän hetkisen tilanteen mukaan vesihöyry on tärkeämpi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi, mutta koska se sataa vesipisaroina alas, sen muutokset suuressa mittakaavassa muuttuvaan ilmastoon ovat vähäiset. Vesihöyryn vaikutus tulee pilvien kautta ja on jopa viilentävä, Kulmala sanoo.

- Koska metaani ja hiilidioksidi eivät ole satavia kasvihuonekaasuja, niin niiden pitoisuuden lisääntyminen on se, minkä takia olemme huolissamme niiden pitoisuuden kasvusta.

- Kasvihuonekaasujen päästöt ovat tänä päivänä 50 prosenttia suuremmat vuosittain kuin silloin, kun Kioton sopimus tehtiin.

Kulmalaa itseään huolestuttaa se, että päästöt eivät globaalisti osoita mitään vähentymisen merkkejä. Päästöjen kasvunopeus pitäisi saada hidastumaan.

- Emme tiedä milloin on viimeinen mahdollisuus reagoida.

Metsien istutus tärkeää

Parhain yksittäinen ilmastoteko on professori Kulmalan mielestä metsien istutus ympäri maailmaa. Metsät ovat hiilinieluja, eli sitovat hiilidioksidia ilmakehästä. Metsät ovat myös merkittäviä pienhiukkasten tuottajia. Nyky-ymmärryksen mukaan pienhiukkaset lisäävät pilvisyyttä ja pilvet heijastavat auringon säteilyä takaisin avaruuteen.

Ympäristöministeriön asettamaan ilmastopaneeliin kuuluu eri tieteenalojen edustajia. Tavoitteena on tieteenalojen välinen vuoropuhelu sekä tutkimuksen ja poliittisen päätöksenteon välisen vuoropuhelun kehittäminen molempiin suuntiin.

Katso professori Markku Kulmalan haastattelu: (Huomenta Suomi 16.5.2012)