Tuhoisat tulvat uhkaavat Kiinaa

Säätieteilijät ennustavat huomattavasti tavanomaisia rankempia sateita Kiinan suurten jokien yläjuoksuille sadekaudella heinä- ja elokuussa. Tulvat ovat jo nyt vaatineet kymmeniä ihmishenkiä ja tuhonneet noin 100 000 rakennusta - eikä varsinainen tulvakausi ole vielä edes päässyt käyntiin.

Hallitus on kanavoinut tulvien torjuntaan varoja useiden miljardien markkojen arvosta. Samalla keskushallitus on varoittanut paikallisviranomaisia vakavista seuraamuksista, jos varoja väärinkäytetään paikallistasolla.

Viime vuonna laajalle levinnyt korruptio johti siihen, että tärkeitä suojavalleja rakennettiin sekundamateriaaleista, jotka pettivät vesimassojen paineessa. -Vallithan on rakennettu papujuustosta ja kilpikonnan munista, ärisi pääministeri Zhu Rongji tuolloin.

Hallitus ei missään tapauksessa halua viimevuotisten tuhojen toistuvan. Ainakin 4100 ihmistä menetti henkensä, kun mahtava Jangtse ja eräät muut joet tulvivat yli äyräidensä. Aineellisten vahinkojen arvioitiin nousseen yli 100 miljardin markan arvoisiksi.

Keltainenjoki vaarassa

Nykyisen tilanteen tekee erityisen uhkaavaksi se, että myös Keltainenjoki on nyt vaarassa tulvia. Sitä pidetään vaarallisimpana Kiinan vesiväylistä, sillä historian pahimmat tulvat ovat sattuneet juuri Keltaisellajoella.

Keltainenjoki ei ole tulvinut kertaakaan 16 viime vuoden aikana. Joki on päinvastoin antanut merkkejä kuivumisesta kokonaan, mikä on sekin aiheuttanut vaikeita ongelmia. Viime vuonna runsaan 600 kilometrin mittainen osa joen alajuoksusta oli kuiva yli 220 päivän ajan. Joessa on virrannut vähemmän ja vähemmän vettä vuodesta 1985 saakka.

Asteittainen kuivuminen on johtanut vesipulaan kymmenissä kaupungeissa, joiden vesihuolto on Keltaisenjoen varassa. Kuivuminen on uhka myös maataloudelle. Keltaisenjoen alajuoksu kulkee Kiinan perinteisesti viljavimpien alueiden läpi. Niiden viljavuus on pitkälti joen mukanaan kuljettaman lietteen ansiota.

Kuivuminen johtuu ennen muuta siitä, että liian paljon Keltaisenjoen vedestä käytetään mm. keinokasteluun joen yläjuoksulla. Jotkut kiinalaiset tutkijat varoittavat jopa, että Kiinaa saattaa uhata yksi kaikkien aikojen pahimmista luonnonkatastrofeista, jos Keltaisenjoen kuivuminen jatkuu. Ironista kyllä, ilmiö lisää myös tulvimisen mahdollisuutta, sillä pitkät kuivat kaudet ovat hapertaneet joen reunavalleja. Kovat sateet Keltaisenjoen juoksulla voivat siis johtaa tuhoisiin seurauksiin.

Tarpeeton pato

Keltainenjoki on vain yksi huolenaihe sadekaudella. Myös Jangtsen uskotaan jälleen tulvivan yli äyräidensä, ja tulvista voi tulla jopa pahempia kuin viime vuonna.

Jangtse on tulvinut joka vuosi 1990-luvulla. Viime vuoden katastrofin jälkeen viranomaiset myönsivät, että tulvat johtuvat pitkälti siitä, että metsät Jangtsen yläjuoksulla on hakattu. Hallitus on julistanut hakkuukiellon maakuntiin, joiden lävitse Jangtse virtaa. Vaikka kielto olisi tehokaskin, kestää kuitenkin vuosia ennen kuin sen vaikutus tulviin tuntuu.

Kiinalaisten täytyy siis luottaa maailman suurimpaan patoon. Kiisteltyä Kolmen rotkon patoa rakennetaan Jangtsen keskiosaan nimittäin ensi sijassa juuri estämään tulvia. Valtaisa pato saattaa kuitenkin osoittautua pettymykseksi. Useat kiinalaiset ja ulkomaalaiset asiantuntijat ovat tulleet siihen tulokseen, ettei pato olisi estänyt esimerkiksi viime vuoden tulvia, vaikka olisi ollut valmiskin.

Patohanke on muutenkin vastatuulessa. Pääministeri Zhu ilmoitti äskettäin, että 1,7 miljoonan ihmisen muuttaminen pois tulevan patoaltaan tieltä laahaa jäljessä aikataulusta. Zhu on huolissaan myös siitä, että padon rakentaminen tulee maksamaan kaksi kertaa suunnitellun määrän. Hinnan uskotaan nousevan ainakin 130 miljardiin markkaan. Monien asiantuntijoiden mielestä rahat olisi voitu käyttää hyödyllisemmin vähemmän mahtipontisiin hankkeisiin.

Miljoonien kiinalaisten asuinalueet peittyvät joka tapauksessa todennäköisesti pian jälleen veden alle. Monien suurten jokien varsilla tulvista näyttää tulevan jokavuotinen ilmiö, joka vielä pahenee niin kauan kun hallitus taistelee sitä vastaan suurisuuntaisilla rakennushankkeilla.
(STT)