Äkillinen järkytys voi todella ”särkeä” sydämen kuolettavasti. Silti suurin osa särkyneen sydämen oireyhtymään sairastuvista palautuu entiselleen jo kuukaudessa.
– Kyllä ehdottomasti särkyneeseen sydämeen voi kuolla. Tunneperäisistä syistä johtuvista sydänkuolemista on puhuttu varmaan iät ajat, mutta nykyaikainen lääketiede tuntee tilanteen vuodesta 1990. Silloin japanilaiset tutkijat kuvasivat ensimmäisen kerran tilan, jossa äkilliseen ja voimakkaaseen järkytykseen liittyi selkeä, vaikea-asteinen sydämen supistumishäiriö, kardiologian erikoislääkäri Mikko Pietilä sanoo.
Havaitun supistumishäiriön yhteydessä saattoi ilmetä myös henkeä uhkaava vajaatoiminta tai rytmihäiriöitä. Nykyään tilasta käytetään nimeä särkyneen sydämen oireyhtymä eli takotsubokardiomyopatia eli TKK.
Takotsubo on vanha japanilainen mustekalapyydys, jonka alhaalta ylös kapenevaa ruukun muotoa oireyhtymään sairastuneiden sydämen vasen kammio muistuttaa. Erikoinen muoto johtuu sydänlihaksen supistusvoiman heikkenemisestä.
– Särkyneen sydämen oireyhtymää ei aina ole kovin helppo erottaa muista sydänsairauksista. Tyypillisesti ilmenevä puristava rintakipu on aivan vastaavaa kuin akuutissa sydäninfarktissa. Lisäksi voi tulla hengenahdistusta tai tajunnanmenetys.
Diagnoosi tehdään poissulkemalla muut selittävät tekijät, minkä jälkeen särkyneen sydämen oireyhtymä jää oikeastaan ainoaksi mahdollisuudeksi.
– Yksi diagnostinen kriteeri on, että ihmisen täytyy olla sepelvaltimoiltaan aiemmin terve. Varjoainekuvauksessa saa näkyä vain merkityksettömiä tai vähäisiä muutoksia.
Tavallisessa sydäninfarktissa taustalla on yleensä nimenomaan sepelvaltimoiden tukkeutuminen.
– Särkyneen sydämen oireyhtymästä tekee erikoisen myös se, että vaikka se on alkuvaiheessa pahimmillaan hyvinkin vaikea-asteinen, niin se korjaantuu täydellisesti noin neljän viikon kuluessa. Uusiutumisriski on noin kymmenen prosenttia, Pietilä sanoo.
– Hoito on pitkälti samanlaista kuin perinteisessä sydäninfarktissa: potilaalle annetaan veren hyytymistä estäviä lääkkeitä ja beetasalpaajia.
Taustalla voi olla kuolema tai potkut
Äkillisestä tunnekuohusta alkunsa saava särkyneen sydämen oireyhtymä on hyvin nopeasti kehittyvä. Mikäli oireita on ollut pidemmän aikaa, kyseessä on jokin muu sydänvaiva.
– Todennäköisesti särkyneen sydämen oireyhtymä aiheutuu stressihormonien liiallisesta pitoisuudesta.
Stressi voi puolestaan johtua hyvin erilaisista asioista.
– Puolison kuolema on ihan klassinen esimerkki. Meilläkin Tyksin Sydänkeskuksessa käytiin muutama vuosi sitten läpi tätä oireyhtymää sairastavien potilaiden tapauksia, ja mielenjärkytyksen aiheuttajat olivat hyvin vaihtelevia: esimerkiksi potkut työpaikalta tai suru-uutisen kuuleminen puhelimessa.
Tiedot tapausten määrästä vaihtelevat jonkin verran, mutta Suomessa niitä on todennäköisesti useita kymmeniä vuosittain.
– Se tarkoittaa muutamaa prosenttia kaikista varjoainekuvauksiin tulevista, Pietilä sanoo.
Yhdeksän kymmenestä potilaasta on vaihdevuosi-iän ohittaneita naisia.
– Tämä viittaa siihen, että naissukuhormonien erityksen vähenemisellä voisi mahdollisesti olla vaikutusta asiaan.
Kuolleiden osuus sairastuneista arvioidaan yleensä yhden–kahden prosentin välille.
– Kuolleisuus liittyy nimenomaan sairastumisen alkuvaiheeseen. Pitkäaikaisennuste on hiukan parempi kuin ”perinteisissä” sydänkohtauksissa. Oireyhtymän diagnostisiin kriteereihin kuuluu, että tilanne on paraneva.
Lähteenä haastattelun lisäksi: Duodecimlehti.fi
Kuva: Colourbox.com