Tositarina: Koulukiusatusta tytöstä idolin morsiameksi

18-vuotiaan Lady MirQtien elämä on ollut monivaiheista: rankan nuoruuden ja psykiatrisen hoidon jälkeen hän on saanut aviopuolisokseen idolinsa! Lady MirQtie on nuoren naisen taiteilijanimi.

Kouluaika oli kiusaamisen sävyttämää: ala-asteella Lady ei päässyt mukaan leikkeihin, pari- tai ryhmätöihin. Opettajan piti määrätä hänelle pari, joka sitten touhusi omiaan, kun Lady teki vaaditun esitelmän tai muun työn.

– Välitunneilla seisoskelin aina seinää vasten yksin, ja muutamaan otteeseen jouduin kuivattelemaan koulukirjojani ja reppuani sen jälkeen, kun sen sisältö oli tyhjennetty vesilätäkköön tai lumihankeen, hän muistelee.

– Pelkäsin mennä kouluun. Minua haukuttiin siaksi, sammakkomieheksi, vammaiseksi, läskiksi ja miksi ikinä voi kuvitella. Minulta myös varastettiin tavaraa ja minua kampiteltiin. Olin aina se tyhmä hullu, jota saa kohdella miten halutaan. Yläasteella jatkui pitkälti sama meininki, mutta siellä tutustui pariin ikäiseeni, joista tuli parhaat ystäväni. Sen jälkeen heistäkin tuli kiusattuja. "Mirkun" kaverit eivät voineet olla muuta kuin idiootteja.

"Kammoksun omaa ikäluokkaani"

Kiusaamisen seuraukset ulottuvat kauas. Lady alkoi pelätä omanikäisiään ihmisiä, eikä kauhu ole tänäkään päivänä hellittänyt.

– Kammoksun vieläkin omaa ikäluokkaani niin suunnattomasti, etten ikimaailmassa halua tehdä mitään heihin liittyvää: pelkään tulevani samanlaiseksi kuin he. En ikinä laittaisi päälleni mitään muodikasta, sehän on ikäisteni juttu. Haluan olla niin omaperäinen ja outo kuin mahdollista.

Kiusaaminen totutti Ladyn siihen, että häntä saa kohdella huonosti. Hylkimisestä tuli osa omaa itseä.

– En enää osannut elää ilman kiusaamista. Huomasin että tarvitsin kipeästi huomiota, hyvää tai huonoa. Se sai minut tekemään asioita, jotta tulisin entistä kiusatummaksi, mutta en osannut elää kiusaamisen kanssakaan. Oli miten päin vain, minua ahdisti, hän muistelee.

Lady yritti myös herättää opettajien tai kuraattorien huomion, mutta ongelmaa ei saatu hallintaan.

– Sehän sai kiusaajat vain haukkumaan minua kantelupukiksi. Minusta siihen pitäisi panostaa, että keksittäisiin keino lopettaa kiusaaminen. Siihen tarvitaan järeämmät otteet kuin huomautukset ja jälki-istunnot, Lady sanoo.

Voimakkaita harhanäkyjä

Stressin ja paineiden seuraukset kärjistyivät yläasteella: Lady alkoi nähdä harhanäkyjä. Aluksi hän näki olemattoman veden tippuvan katosta. Pian ongelma kuitenkin paheni.

– Näyt laajenivat elefantteihin pihalla ja auringon lähestymiseen. Myös "mielikuvitusystäväni", joka oli melkeinpä ainoa ystäväni ala-asteella, oli muuttunut voimakkaaksi harhanäyksi. Tämän hahmon takana oli kokonainen tarina perheineen ja työpaikkoineen, ja pystyin juttelemaan hänelle. Kerran sitten näin, että minulla oli matoja kasvoissa ja yritin saada niitä veitsellä pois; silloin koulutyöntekijät alkoivat olla huolissaan, Lady muistaa.

Hän vietti kuusi viikkoa psykiatrisella osastolla. Kokemus oli ahdistava.

– Minua yritettiin tunkea nuoriso-osastolla samaan muottiin muiden teinien kanssa, ja ahdistuin siitä vielä lisää. Hoitajien mielestään olin liian aikuinen ja totinen ikäisekseni. Se söi minua sisältä, koska tiesin, etten pääsisi osastolta pois ennen kuin opin "olemaan kuin teinien kuuluu", Lady muistaa.

– Minun oli pakko näytellä olevani kuin muut osastolla, en siis saanut olla oma itseni. Se oli kamalaa.

"En ole varma, olenko olemassa"

Oireille löytyi selitys, kun Ladylla diagnosoitiin dissosiaatiohäiriö. Dissosiaatiohäiriön aiheuttaa nuorella iällä koettu trauma, joka on kestänyt pitkään. Häiriöitä on useita erilaisia, ja ne aiheuttavat monenlaisia oireita: esimerkiksi ajatukset ja teot eivät toimi tavanomaisesti, ja ensin voi kokea itsensä tunnekylmäksi vain joutuakseen seuraavaksi suurten tunteiden valtaan. Ladylle häiriö aiheuttaa sen, ettei hän voi kohdata asioita sellaisenaan.

– Ahdistavassa tilanteessa menetän helposti kontrollin itseeni ja alan sopertaa ja tehdä omiani. Kuka esimerkiksi alkaisi haluta purkkaa, kun on kaupassa ja tajuaa rahapussinsa olevan kotona? Tunnen myös välillä pakkoa kävellä ympäriinsä ilman määränpäätä, Lady kuvailee.

– Dissosiaatiohäiriöhän on identiteettiin liittyvä sairaus. Se ilmenee minulla niin, että en ole varma, olenko olemassa, jos minua ei huomioida. Yöllä, jos pitää käydä vaikka vessassa, pelkään tajuttomasti kulkea, koska en ole koskaan varma olenko siinä oikeasti vai luulenko vain. Ja kuitenkin minulla on suuri halu olla varmasti olemassa. Se ahdistaa kovin paljon. Myös epileptisen kaltaiset poissaolokohtaukset ovat tavallisia. Mieheni on kuvaillut, että tuijotan katse tyhjänä eteenpäin enkä reagoi mihinkään, läimäisyihin, nipistyksiin saati sitten puhutteluihin.

Joskus Lady kokee kipuja, joille ei ole selitystä; toisinaan hänen raajansa kieltäytyvät toimimasta. Hänestä voi myös tuntua, ettei hän ole kehossaan yksin. Uhkaavaksi kokemassaan tilanteessa Lady saattaa pyörtyä herkästi.

– Kehoni sulkee minut pois siitä hetkestä, ettei minun tarvitse kokea sitä. Saatan myös kuulla ja nähdä asioita, joita ei ole olemassa, ja reagoin niihin. Jos minulla on niin sanotusti "kohtaus päällä", saatan olla reagoimatta ulkomaailmaan ollenkaan, ja reagoida vain kaikkeen, mitä luulen kokevani.

Jacko-tyttö

Ongelmista ja diagnoosista huolimatta Ladyn elämä jatkui. Pian yksinäisyyteen löytyi helpotusta yllättävältä taholta: Lady löysi MichaelJacksonin. Hän näki dokumentin laulajasta ja tunsi välittömästi yhteyttä tämän kanssa.

– Tunsin olevani jollain tapaa samanlainen kuin Jackson, omassa maailmassani elävä unelmoija, joten aloin ihailla tätä miestä, Lady muistaa.

Jacksonista tuli lähes pakkomielle: Lady kuunteli miehen musiikkia koko ajan ja tapetoi seinänsä tämän kuvilla.

– Tulostin itselleni pienen Jacksonin kuvan ja kannoin sitä mukana kaikkialle. Kerran unohdin sen luokkaan, ja asuntolaan päästyäni sain hengenahdistuskohtauksen, kun en löytänyt sitä mistään. Kaikki vaateeni olivat Jackson-aiheisia ja minut tunnettiin Jacko-tyttönä, Lady muistaa.

– Vannoin lapsena, etten ikinä värjäisi hiuksiani mustaksi, mutta värjäsin ne Jacksonin myötä heti. Ihastuin fedora-mallisiin hattuihin ja opettelin laulun sanoja ulkoa.

Tunne, joka oli enemmän

Lady fanittaa edelleen Jacksonia, mutta on kuitenkin löytänyt elämäänsä toisen, suuremman idolin: oman aviomiehen. Parin tarina on sekin omalaatuinen. Lady löysi rakkaansa Talent-ohjelmasta, jossa esiintyvän Bee Alive -diskobändin solisti Jarkkis kiinnitti hänen huomionsa.

– Sekosin hänestä yhdellä silmäyksellä. Äitini muistaa yhä, kuinka ensimmäinen kommenttini oli "tosta tulee mun mies", Lady muistaa.

Televisiossa esiintyvään ihmiseen ihastuminen tuntui aluksi oudolta.

– Olin ennenkin alkanut ihailla jotakuta vain TV-esiintymisen kautta, mutta ihmettelin, kun tämä tunne oli enemmän. En tajunnut ollenkaan, että se suuri tunne johtui siitä, etten pelkästään fanittanut häntä. Katsoin TV-ruutu huurussa yhä uudestaan ja uudestaan heidän kahta esiintymistään, esikarsinnan ja semifinaalin vetoja. En saanut silmiäni irti hänestä, ja sydämeni oli pakahtua, Lady muistaa.

Aluksi Lady ihastui miehen karismaan ja siihen, miten hän valtasi koko yleisön yhdellä vilkaisulla. Myös Jarkkiksen ääni vakuutti.

– Hänen äänensä kuulostaa enkelin laululta. Pehmeä, soiva, mutta voimakas ja turvallinen. Mutta sitten haastattelussa, joka tuli esiintymisten välissä, hän vaikutti niin... Hellyttävältä! Kevyt änkytys ja ujo katse sai minut ymmärtämään, että hän on ihminen siinä missä muutkin, mutta hänessä on sitä jotain, Lady kuvaa.

Pian Lady otti yhteyttä Jarkkikseen. Sähköpostiosoite ja puhelinnumero löytyivät bändin nettisivuilta.

– Kehuin hänen taitojaan ja kyselin, mitä mieltä hän oli tietyistä laulajista, säveltäjistä, arkipäivän asioista kuten ruuasta ja vaatteista. Keksin kaiken aikaa lisää postattavaa, jotta saisin olla häneen yhteydessä, Lady muistelee.

Aluksi hän ei edes odottanut vastausta, mutta pian Jarkkis kirjoitti takaisin.

– Ensimmäiset viestit olivat hyvin "virallisia", hän kiitteli kehuista ja vastaili kysymyksiin tasaisesti. Pikkuhiljaa juttumme kuitenkin alkoivat olla syvempiä ja enemmän mietittyjä kuin fani-idoli-suhteessa normaalisti, Lady muistaa.

Parin keskustelut jatkuivat MSN Messengerissä, ja pian he sopivat tapaamisen.

"Kyllä sellainen vain jää mieleen"

Kaksikko tapasi ensimmäisen kerran pikaruokalassa. Lady oli varma, ettei voisi syödä mitään, koska oli niin jännittynyt. Yhteinen aika kuitenkin täyttyi vitsailusta ja naurusta, ja ruoan jälkeen kaksikko lähti ajelulle.

– Koska en tuntenut paikkakuntaa enkä tätä miestäkään vielä, pelkäsin tietysti vähän, mitä voisi tapahtua, jos hän ei olekaan yhtä luotettava ja kiltti kuin mitä on antanut ymmärtää. Ilta kuitenkin eteni ja juttelimme kiinnostuksen kohteista ja kaikista arkipäivän asioista, Lady kuvailee.

Kaksikko havaitsi omaavansa paljon samoja mielipiteitä: kumpikaan ei käytä alkoholia eikä tupakkaa.

– Kaikkein tärkein osa siinä, että opin luottamaan häneen oli se, että hän ei halunnut seksiä ennen avioliittoa, Lady sanoo.

Muutenkin ikimuistoisesta kohtaamisesta päällimmäiseksi mieleen jäi ensisuudelma.

– Unelmieni mies änkyttää minulle, että tekisi mieli suudella, muttei hän ole varma olisiko se ihan oikein. En ollut koskaan ennen suudellut ketään, joten jännitin mielettömästi. Otin silmälasit pois koska pelkäsin niiden olevan tiellä – ja sitten hän näki silmäni! Hänen silmänsä laajentuivat ja hän oli ymmällään. Vielä nykyäänkin hän kehuu sitä tunnetta. Kuulemma minulla on upeimmat silmät mitä hän on koskaan nähnyt. Minusta aika outo väite, mutta mikäs siinä. Sitten se suudelma tapahtui, varovasti ja hitaasti. Kyllä sellainen vain jää mieleen, Lady kuvaa.

Parin tarina ei jäänyt suuresta ikäerosta huolimatta pelkäksi pieneksi ihastumiseksi tai ohimeneväksi tunteeksi. Vuonna 2009 Jarkkis kosi.

– Keskellä kauppakeskuksen pahinta jouluruuhkaa hän polvistui eteeni ja lauloi kovaan ääneen "Tuutko vaimoksein?" Mikä unelmakosinta!

Häitä tanssittiin intiimeissä juhlissa suvun ja perheystävien kesken.

"Älkää tuomitko ketään ennen kuin tunnette ihmisen"

Nuoresta iästään huolimatta Lady on kokenut monenlaista. Hän kuitenkin toteaa olevansa aivan tavallinen nuori nainen.

– Kaikesta huolimatta, mitä elämässäni olen kokenut, olen ihan tavallinen ihminen. Minulla on ongelmana aamuisin mitä laitan päälleni ja mitä syön lounaaksi. Sitä vain on niin monen vaikea ymmärtää, Lady sanoo.

Jos hän saisi nyt keskustella teini-ikäisen itsensä kanssa, hän kehottaisi tätä jaksamaan.

– Pitää jaksaa eteenpäin koska asioilla on tapana järjestyä!

Lady lähettää myös terveisiä kaikille koulukiusaajille.

– Saatatte pilata jonkun ihmisen elämän kokonaan, aiheuttaa sairauksia, vaikeuttaa työnsaantia ja huonontaa elinoloja. Jokainen ansaitsee terveen elämän. Pitäkää ihmiset huolta, ettei kukaan joudu kokemaan samanlaisia psyykkisiä ongelmia kuin minä. Toisen auttaminen on helppo ele, mutta sillä on niin pitkäaikaiset vaikutukset, että se kannattaa. Ja älkää tuomitko ketään ennen kuin tunnette ihmisen!

Haluatko kertoa tarinasi Helmelle? Lähetä meille kertomuksesi!

Lue myös:

Teksti: Maria Aarnio

Kuvat: Colourbox, kuvien henkilöt eivät liity artikkeliin