Salttu Forsström
Formula ykkösissä on historian saatossa nähty kahdeksan suomalaiskuskia. Mukaan mahtuu yhteensä neljä henkilökohtaista maailmanmestaruutta sekä useita upeita ja unohtumattomia hetkiä. Toivottavasti tulevalla kaudella tähän listalle saadaan lisäyksiä, mutta laitoimme järjestykseen 10 tähänastista kovinta suomalaisurotekoa formularadoilla.
Jonkun on aina oltava ensimmäinen ja Leo Kinnunen sai kunnian olla ensimmäinen suomalaiskuski F1:ssä. Kinnunen ei päässyt aika-ajosuorituksillaan kertaakaan varsinaiseen kilpailuun, mutta Ruotsin osakilpailuun hän pääsi mukaan kilpailun ulkopuolisena, mutta lopulta tie katkesi jo kahdeksan kierroksen jälkeen.
Keke Rosberg pääsi kaudella 1980 ajamaan hyvällä autolla ja se toi tulosta heti tammikuun Argentiinan osakilpailussa, kun hän nousi hienolla kisaesityksellä kolmanneksi. Se oli ensimmäinen kerta, kun suomalaiskuski nousi palkintopallille.
Mika Salo pääsi Ferrarille tuuraamaan Michael Schumacheria ja oli helposti matkalla Saksan osakilpailun voittoon. Salo joutui kuitenkin luovuttamaan paikkansa tallikaveri Eddie Irvinelle, joka taisteli tuolloin vielä maailmanmestaruudesta. Käsky varmasti otti Saloa päähän, mutta epäitsekkäänä hän ajatteli vain tallin etua, vaikka varmasti tiesi, ettei vastaavanlaista tilannetta ehkä koskaan tulisi.
Paalupaikan saavuttamiseen tarvitaan absoluuttista nopeutta ja Rosberg nappasi ensimmäisen paalupaikkansa kaudella 1982. Itse kisa ei kuitenkaan mennyt aivan nappiin, sillä auto hyytyi lähtöruutuun ja hän joutui starttaamaan kisaan hänniltä.
Keke oli suomalainen uranuurtaja formularadoilla monella tapaa ja yksi tärkeimmistä oli se, että hän otti ensimmäisenä suomalaisena myös osakilpailuvoiton. Se tapahtui vuonna 1982 Sveitsin osakilpailussa. Palkinnoksi hän sai lehmänkellon.
Mika Häkkinen oli ottanut edelliskaudella ensimmäisen osakilpailuvoittonsa ja aloitti uuden kauden siitä mihin jäi. Ensin hän valtasi Melbournen paalupaikan ja jatkoi vakuuttavasti ottamalla myös osakilpailuvoiton. Se oli ensimmäinen kerta, kun suomalaiskuski on dominoinut viikonloppua sekä aika-ajoissa että kilpailussa.
Rosberg päätti upean kautensa 1982 maailmanmestaruuteen. Rosberg voitti kauden aikana vain yhden kilpailun, mutta siitäkin huolimatta hän juhli kauden päätteeksi mestaruutta. Tie oli avattu tuleville mestareille.
Vuosi 1998 oli Häkkisen juhlaa ja hän osoitti kauden ratkaisuhetkillä jäätäviä hermoja voittamalla kaksi viimeistä osakilpailua ja siten sinetöiden ensimmäisen maailmanmestaruutensa. Häkkinen ei olisi välttämättä tarvinnut viimeisestä osakilpailusta voittoa, mutta hän ei jättänyt mitään sattuman varaan.
Kimi Räikkönen hankittiin Ferrarille ajamaan maailmanmestaruus, sillä italialaistalli janosi jälleen kuljettajien ja valmistajien maailmanmestaruutta muutaman vuoden tauon jälkeen. Kimi ei pettänyt, vaan heti ensimmäisellä kaudellaan kovien paineiden alla hän ajoi maailmanmestariksi. Mestaruus tuli niukimmalla mahdollisella tavalla, kun Jäämies voitti Lewis Hamiltonin ja Fernando Alonson pisteellä. Kolme voittoa neljästä viimeisestä kilpailusta nosti hänet ykköseksi.
Ensimmäisen mestaruuden voittaminen on aina kova juttu, mutta kun sen uusii heti seuraavana vuonna, on se melkoinen uroteko ja se oikeuttaakin listan kärkisijaan.