Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan teki vajaa viikko sitten ennustuksen: ”Ei ole mitään syytä, miksei pommi, joka räjähti Ankarassa, voisi räjähtää Brysselissä”, hän sanoi.
Erdogan moitti EU-maita siitä, että ne eivät ota terroriuhkaa tosissaan ja sietävät aivan liian hyvin kurdien PKK:ta, jota vastaan Turkki käy sotaa. Erdoganin silmissä PKK on samaa sakkia Isisin kanssa.
Isisin ja PKK:n rinnastamisesta voidaan keskustella, mutta ikävä kyllä Erdoganin ennustus meni kohdilleen.
Bryssel liittyi tiistaina Madridin, Lontoon ja Pariisin jatkoksi niiden eurooppalaisten metropolien joukkoon, jotka ovat saaneet osakseen inhottavan leiman: näissä kaupungeissa viattomat siviilit ovat joutuneet ääri-islamilaisen terrorin uhreiksi.
Viimeistään sen jälkeen kun Bryssel paljastui Bataclanin joukkoteurastuksen tekijöiden ja suunnittelijoiden kotipaikaksi, eurooppalaisten on ollut pakko tunnustaa mielipuolinen tosiasia: Bryssel on samaan aikaan sekä Euroopan unionin että eurooppalaisen jihadismin pääkaupunki.
Brysselin pommit nostattavat joukon kysymyksiä, ja valitettavasti ne ovat samoja, joita jouduttiin esittämään Parisiin terrori-iskujen jälkeen.
Miten on mahdollista, että terroristit ovat monta askelta edellä viranomaisia? Näin kävi, vaikka Pariisin tapahtumista lähtien Brysselissä on pidetty yllä korkeaa valmiustasoa ratsioineen ja poliisioperaatioineen.
Terroristien onnistumiselle on jo tuoreeltaan annettavissa kolme selitystä.
Ensimmäinen liittyy heidän omaan osaamiseensa. Asian kiteytti ulkoministeri Timo SoiniMTV Uutisten haastattelussa. Hänen mukaansa iskut ovat osoitus terroristijärjestöjen voimasta ja organisoitumisesta.
– Tämä on rajoja ylittävä ongelma ja koko Euroopan ongelma, ja on hyvin todennäköistä, että se tulee jatkossa ehkä koskemaan myös muita maita, Soini sanoi.
Toinen syy on terroristien tukiverkostoissa. Pariisin iskujen pääarkkitehdiksi epäilty Salah Abdeslam onnistui ennen toissapäiväistä pidätystään piileskelemään kuukausikaupalla poliiseja Brysselissä - kotikaupungissaan.