Koiran huipputarkkaa hajuaistia on alettu hyödyntää Metsähallituksen liito-oravakartoituksessa. Uutta tietoa tarvitaan, koska tiukasti suojeltu laji vaikuttaa merkittävästi maankäyttöön.

Ihmisen mahdollisuudet etsinnässä rajoittuvat lähinnä vain papanoiden löytämiseen. Seitsemän vuotta kestävä Metsähallituksen Life-hanke etsii samalla liito-oravaa hyödyttäviä toimintamalleja metsien käsittelyyn ja kaavoitukseen.

Liito-oravainventointeihin erikoistunut eläinkouluttaja Tanja Karpela kertoo, että koiriin liittyy etuna se, etteivät kartoittajat ole sidoksissa tiettyyn havaintoaikaan. 

– Meille ihmisille paras hetki etsiä liito-oravia on keväällä, Karpela sanoo.

Liito-oravien määrä on pienentynyt

Karpelan mukaan tietoa on kerätty tänä keväänä yli 30 maastokohteesta.

Liito-oravakannaksi arvioidaan 100 000 tai 200 000.

Metsähallituksen tiimiesimies Jussi Moilanen kertoo, että havainnon löytyessä maanomistajalle voi koitua ongelmia. Tällaisessa tapauksessa kohde laitetaan käyttökieltoon.

– Näinhän siinä tapahtuu. Toiminta seis ja ruvetaan tekemään suunnitelmaa eteenpäin liito-oravan ehdoilla, Moilanen sanoo.

Uhanalaisuusluokituksessa liito-orava on palannut vaarantuneeksi. Biologi Vesa Hyyryläinen Suomen Luonnonsuojeluliitosta kertoo, että liito-oravien määrät paikallisesti eri puolilla maata ovat vähentyneet huomattavasti.