USA, 2000. Ohjaus: Eric Bergeson, Don Paul. Käsikirjoitus: Ted Elliott, Terry Rossio. Leikkaus: Vicki Hiatt. Tuotanto: Bonne Radford, Brooke Breton. Äänirooleissa: Kenneth Branagh, Kevin Kline, Rosie Perez, Edward James Olmos.
DreamWorksin toinen pitkä animaatio jatkaa tyylillisesti Egyptin prinssin jalanjäljillä. Seikkailutarinan pääparina ovat espanjalaiset ystävykset Tulio (Kevin Kline) ja Miguel (Kenneth Branagh). He ovat sympaattisia veijareita, jotka elättävät itsensä huijaamalla. Jäätyään kiinni yhdestä rumasta tempustaan miehet hyppäävät hevosineen julmuri Cortesin laivaan. Kaverukset pakenevat uhkarohkeasti laivan vankiruumasta heppoiseen veneeseen, jolla he ajelehtivat pitkään vailla ruokaa ja vettä. Nääntymäisillään olevat kaverukset ja heidän laiska ratsunsa Altivo ajelehtivat kullastaan kuuluisan El Doradon rantaan. Siellä kaupungin ylin päällikkö, Tzekel-Kan julistaa nuorukaiset jumaliksi. Kunnian ja rikkauden huumaamina he rupeavat ylläpitämään ihmisten uskoa omaan jumaluuteensa - eikä paluu kotiin enää tunnukaan niin houkuttelevalta.
Yksi taiteilija vietti reilun vuoden tutustumalla Maya-kulttuuriin; valokuvaajia kävi tutkimusretkillä tallentamassa animaatiolle potentiaalisia maisemia; ja käsikirjoittajat tutkivat mayojen, atsteekkien ja inkojen kieltä löytääkseen elokuvaansa istuvia nimiä ja termejä. Kaksi-ja kolmiulotteisten luonnosten ja digitaalitekniikan yhdistelmänä syntynyt elokuva vei aikaa yli neljä vuotta; sitä luonnosteli 485 animaattoria kolmestakymmenestä maasta. Vain amerikkalaisilla suuryhtiöillä on rahaa tällaiseen ylellisyyteen. Mutta satsaus kyllä näkyy lopputuloksessa.
Tuliota näyttelevä Kenneth Branagh on erikoistunut Shakespeare-tulkintoihin sekä näyttelijänä että ohjaajana. Branagh sanoo, että ääniroolin tekeminen on teknisesti varsin lähellä Shakespearea, jonka näytelmät nojaavat hyvin paljon juuri kielen rytmiin ja sen musiikillisuuteen. Ääntä vaikuttavampaa elokuvassa on kuitenkin sen visuaalisuus: elementtien runsaus ja satumaisten maisemien syvyys. Erään kohtauksen pohjana käytettiin mm.Alfred Hitchcockin kuuluisaa kellotornikohtausta; ideat ja esikuvatkin ovat siis varsin huomattavia.
Lauluntekijäkaksikko Elton John-Tim Rice on tehnyt elokuvaan kuusi kappaletta, jotka Elton John myös esittää. Laulut ovat tavanomaisia, tarttuvia ja melodisia rallatuksia, jotka katkaisevat tarinaa välillä hieman liikaakin. Musiikissa ei siis ole tarinan tapahtuma-aikaan ja -paikkaan viittaavia sävyjä vaan se on puhdasta modernia länsimaista poppia. Tie El Doradoon on vauhdilla eteenpäin rullaava seikkailutarina, yhdistelmä Pocahontasia ja Egyptin prinssiä, muinaista mystiikkaa, sattuman oikkuja ja koettelemuksia.
Teksti: Minna Karila
Kuva: UIP