Thors: Rasistiset rikokset eivät saa jäädä piiloon

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r.) haluaa alentaa rasististen rikosten tutkintakynnystä. Thorsin mukaan suuri osa ulkomaalaistaustaisiin kohdistuvista rikoksista jää piiloon.

Thors arvioi, että erityisesti venäläisiin kohdistuva rikollisuus on arvioitu todellista pienemmäksi. Ministerin mukaan vuosina 2003-2006 vain somalialaiset joutuivat rasistisen rikoksen uhriksi venäjänkielisiä useammin.

Venäjänkielisiin kohdistuneiden rikoksien tilastoinnin ongelma on Thorsin mukaan se, että venäjää äidinkielenään puhuvien syntymämaa voi olla muukin kuin Venäjä, esimerkiksi Suomi, Viro tai Neuvostoliitto.

Thors puhui tänään venäläisvihaa käsitelleessä seminaarissa.

Venäläisvastaisuus on syvällä suomalaisuudessa

Monet samassa seminaarissa puhuneet suomalaisasiantuntijoiden mukaan venäläisviha ei enää roihua viime vuosisadan alkupuolen tapaan, mutta monien suomalaisen kulttuurin syövereistä löytyy melkoinen läjä venäläisiin kohdistuvia ennakkoluuloja.

Syvällä olevien ennakkoluulojen juuriminen on vaikeaa, eikä kulttuuria syvempää kaivoa ennakkoluulolle ole.

- Kulttuuri on se vesi, jossa kala ui, sosiaalipsykologian professori Karmela Liebkind siteerasi entistä arkkipiispaa John Vikströmiä.

Helsingin yliopistossa työskentelevä Liebkind selitti, että monesti ihminen ei itse edes tiedä olevansa ennakkoluuloinen. Siitä huolimatta ennakkoluulot voivat ohjata ihmisen päättelyä.

Venäläisen varkaus selitetään syntyperällä

Liebkindin antoi esimerkin kahdesta varkaasta. Toinen on suomalainen ja toinen venäläinen. Suomalainen ajattelee helposti suomalaisesta varkaasta, että kyseessä on poikkeus, suomalaisethan ovat rehellisiä.

- Sen vuoksi varkaus pitää selittää yksilöllisillä syillä. Vaikka nyt sillä, että varasta on piiskattu pienenä liikaa tai liian vähän, mikä nyt omaan ajatusmaailmaan sattuu sopimaan, Liebkind selitti

Sen sijaan venäläisiä kohdellaan toisin. Monet voivat ajatella vanhastaan, että venäläiset ovat epärehellisiä. Siten on helppo ajatella, että venäläinen varastaa, koska on venäläinen, eli yksittäisen ihmisen käytöksen päätellään johtuvan syntyperästä.

- Tällaisten ennakkoluulojen olemassaolo on kaikkea muuta kuin hauskaa vaikkapa venäläiselle työnhakijalle, Liebkind muistutti.

Opettaja tarkkana ennakkoluulojen kanssa

Seminaaria seurannut Johannes Fröjdin tunnusti huomanneensa ennakkoluulojen voiman omassa työssään. Fröjdin opettaa enimmäkseen nuoria maahanmuuttajia Lahden Kansanopistossa. Noin neljäsosa Fröjdin opiskelijoista on kotoisin Venäjältä.

- Siinä on huomannut, että itseään saa tutkiskella. Jos venäläisnuori tulee myöhässä tunnille ja nukahtaa, saattaa ajatella, että se johtuu venäläisten laiskuudesta, eikä tule ajatelleeksi opiskelijan omia syitä käytökseen.

Fröjdinin mielestä varsinkin opettajien täytyykin miettiä tarkkaan, mikä heidän ajatteluunsa vaikuttaa. Fröjdinin oma suku joutui lähtemään Viipurista puna-armeijan jaloista pakoon, eikä venäläisistä juuri puhuttu kotona lämpimästi.

Venäläisiin Fröjdin tutustui ensimmäisen kerran vasta Ruotsissa, jossa hän on työskennellyt pitkään pariinkin otteeseen.

- Ne olivat erittäin positiivisia ja miellyttäviä kontakteja. Nyt minulla on kolme venäläissyntyistä työkaveria, jotka ovat hyvin koulutettuja ja mukavia ihmisiä.

Vasta neljä kuukautta sitten Ruotsista takaisin Suomeen muuttanut Fröjdin törmäsi itsekin ennakkoluuloihin. Hän viritti omalle parvekkeelleen Ruotsin lipun. Pian taloyhtiön isännöitsijä soitti ja kehotti ottamaan lipun pois. Naapureilta oli tullut lipusta useita valituksia.

(MTV3-STT)