Britannia 2011. Ohjaus: John Madden. Käsikirjoitus: Ol Parker – Deborah Moggachin romaanista These Foolish Things (2004). Tuotanto: Graham Broadbent, Peter Czernin. Kuvaus: Ben Davis. Leikkaus: Chris Gill. Musiikki: Thomas Newman. Pääosissa: Judi Dench, Tom Wilkinson, Maggie Smith, Penelope Wilton, Bill Nighy, Celia Imrie. Kesto: 124 min.
Kun samaan elokuvaan saadaan näin huomattava määrä brittielokuvan ja -television tähtiä, ei lopputulos voi mennä ihan mönkään. Judi Dench, Maggie Smith, Tom Wilkinson ja Bill Nighy voisivat vallan hyvin lukea kameralle vaikka puhelinluetteloa ja silti saada siitä irti mielekästä draamaa.
The Best Exotic Marigold Hotel ei elokuvana yllä saarivaltakunnan viime vuosien parhaimmistoon, vaan se jää itse asiassa yllättävänkin kauas siitä. Tarina, jossa joukko brittieläkeläisiä päättää lähteä viettämään elämänsä kultaisia ehtoovuosia Intiaan, pysyy tolpillaan vain etevien tulkkiensa ansiosta.
Perillä Jaipurissa mikään ei olekaan niin ruusuista kuin alun perin luultiin. Luksushotelli osoittautuu ränsistyneeksi mörskäksi, jonka kulisseja nuori, innokas omistaja (Dev Patel) yrittää epätoivoisesti pitää pystyssä. Eikä omaa itseään, pelkojaan tai parisuhdettaan pääse pakoon yhtään missään.
Entiseen alusmaahan on brittielokuvassa lähdetty moneen kertaan aiemminkin, ja vaikkeivät puitteet tällä kertaa romanttis-kolonialistisiksi repeäkään, kuuman auringon alla tapahtuu yhtä kaikki samaa tuttua sulamista.
Imperiumin perillisten jäyhän varautuneisuuden ihmeellisellä karisemisella on kautta aikojen tahkottu tavattomasti elokuvapuntia. Melko tuoreessa muistissa on muun muassa Mike Newellin viehättävä Ihana huhtikuu (1992).
John Madden, joka parhaiten muistetaan (yliarvostetusta) Rakastuneesta Shakespearesta (1998), on ottanut elokuvasovituksensa pohjaksi Deborah Moggachin romaanin These Foolish Things. Madden ei ole elokuvantekijänä erityisen mielenkiintoinen, ja saman vaisun luonnehdinnan voi ulottaa käsikirjoittaja Ol Parkeriin.
Madden pelaa varman päälle lattean ja yksinkertaistetun tarinakaaren kanssa. Jotta lopputuloksesta on saatu näinkin sympaattinen, on kaikessa edetty sataprosenttisesti veteraanikaartin ehdoilla. Dench, Nighy ja Smith tuntevat tämän genren kuin omat taskunsa ja myös osaavat tarvittaessa ottaa ohjat omiin käsiin.
Eritoten Dame Maggie Smith, joka on ollut ansaitusti pinnalla television Downton Abbeyn myötä, on aina suuri ilo. Samasta sarjasta on mukana myös Penelope Wilton, edellä mainitun kiistakumppani.
The Best Exotic Marigold Hotel on puutteistaankin huolimatta tervetullut lisä pakonomaisesti nuoruutta palvovan blockbuster-tarjonnan lomaan. Amerikkalaisen elokuvan on vaikea kuvitella käsittelevän esimerkiksi varttuneempaa seksuaalisuutta näin tyylikkään lämpimästi.
Teksti: Outi Heiskanen