Miten lapsen raiskannut henkilö voidaan samaan aikaan tuomita rikoksesta, mutta välttää vankilan? Rikosoikeuden professori kommentoi MTV Uutiset Livessä koko Suomea kuohuttanutta seksuaalirikostapausta.

MTV Uutiset kertoi aiemmin tänään, että Itä-Uudenmaan käräjäoikeus on tuominnut vuonna 1997 syntyneen miehen törkeästä 5-vuotiaan lapsen raiskauksesta, joka tapahtui Vantaalla viime kesänä.

Tapaus on kuohuttanut MTV Uutisten lukijoita muun muassa sosiaalisessa mediassa.

Rikos on jo luonteensa vuoksi poikkeuksellinen, mutta siihen liittyy myös yksi erityispiirre: lapsen raiskauksesta tuomittu mies vältti vankilan. Tämä johtuu siitä, että miehen katsottiin olleen tekoaikaan syyntakeeton.

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio selitti MTV Uutiset Livessä, mitä syyntakeettomuus tarkoittaa, ja miksi mies vältti vankeusrangaistuksen:

– Oikeastaan ensin voi lähteä siitä, mitä syyntakeisuus on. Se tarkoittaa, että henkilö ymmärtää tekonsa ja tekonsa oikeudenvastaisuuden.

– Syyntakeettomuudessa tällainen kyky puuttuu. Käytännössä kyse on mielisairaudesta tai jostain muusta vakavasta tajunnan häiriöstä. Henkilö ei ymmärrä, mitä tekee, eikä pysty kontrolloimaan omaa käytöstään.

Syyntakeisuus on rangaistuksen edellytys

Vantaan tapauksessa lapsen raiskauksesta tuomittu mies oli määrätty tahdonvastaiseen hoitoon, eli niin sanottuun ”pakkohoitoon”. Vankilaan miestä ei olisi Nuotion mukaan voinut syyntakeettomuuden vuoksi passittaa missään tilanteessa.

– Syyntakeisuus on rangaistuksen edellytys. Ei voida tuomita rangaistukseen jos ei ole syyntakeinen. Se on aivan klassinen edellytys.

Nuotion mukaan noin 30-40 henkilöä todetaan vuosittain syyntakeettomaksi. Näiden henkilöiden oikeusjutut liittyvät hänen mukaansa monesti henkirikoksiin tai tuhotöihin.

– Seksuaalirikokset ovat suhteellisen harvinaisia. Niitä on ihan pari kolme vuosittain. Kun puhutaan lapseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta, se on sen verran harvinainen, ettei siitä taida olla mitään tilastotietoa.