Tarkoittaako tämä merkki vähälumista talvea?

Pihlajapuut notkuvat tänä syksynä herkullisen punaisista marjoista. Toiset sanovat sen tietävän vähälumista talvea, koska pihlaja ei kanna kahta taakkaa. Toisaalta sanotaan, että runsas sato turvaa eläinten ruoansaannin ankaran ja lumisen talven keskellä. Kumpi ennustus pitää paikkansa?

Arkistotutkija Juha Nirkko kertoo, että Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistosta löytyy toistasataa toisintoa pihlajanmarjoihin liittyvistä uskomuksista.

– Marjoista on ennustettu syksyä tai talvea. Ennakoidaan, tuleeko siitä vetinen vai kuiva, runsas- vai vähäluminen, pitkä vai lyhyt, Nirkko täsmentää.

Vaikka tarkkailtavana on ollut sama puu, tulkinnat vaihtelevat paikkakunnittain ja ovat jopa ristiriitaisia. Molemmista tulkinnoista pidetään tiukasti kiinni.

Syksyä ennustettu enemmän

Tutkittuaan pihlajaan liittyviä sääenteitä Nirkko toteaa, että on mahdotonta julistaa voittajaa tässä ristiriitaisten ennustusten kilpailussa.

– Esimerkiksi tuima-sanalla on ristiriitainen merkitys. Mutta toisin kuin pihlajanmarjoilla, ilmansuunnat ovat selvät: lännessä se tarkoittaa suolaista ja idässä suolatonta.

Usein on ajateltu, että runsas pihlajanmarjasato tietää paljon sadetta syksyllä tai lunta talvella. On myös sanottu, ettei puu kanna kahta kuormaa. Yhden tulkinnan mukaan marjojen putoaminen on merkki kuivasta ja pitkästä syksystä.

– Itse asiassa syksyä on ennustettu enemmän kuin talvea, Nirkko huomauttaa.

Pyhä puu

Ennustuksia löytyy joka lähtöön. Nirkko arveleekin, että kasvitieteilijöiden tai muiden asiantuntijoiden mielestä pihlajanmarjoilla ei ole mitään tekemistä sääennustusten kanssa.

Esimerkiksi Ilmatieteen laitos lyttää marjaennustukset käyttökelvottomiksi, ja perustelee asiaa muun muassa kansansanontojen vastakkaisuudella.

Ilmatieteen laitoksen asiantuntijoilta on kysytty, voiko pihlajanmarjojen määrästä päätellä talven lumimäärää. Nettisivuilla todetaan, että marjojen määrä vaihtelee sekä edellisen että menneen kesän säistä johtuen. Marjasato vaihtelee tyypillisesti joka toinen vuosi.

Vaikka tiede kieltää pihlajaan liittyvien enteiden luotettavuuden, punamarjainen puu on kautta aikain ollut ylivertainen sään ennustuksessa. Nirkko selvittää, miksi pihlaja on saanut huomiota muita puita enemmän.

– Se on pyhä puu. Uskottiin esimerkiksi, että Vapahtajan risti oli tehty pihlajasta. Kun puuta polttaa, se itkee. Ja onhan se myös näyttävän näköinen.

MTV3 / Anette Lehmusruusu

Lue myös:

    Uusimmat