Pihlajapuut notkuvat tänä syksynä herkullisen punaisista marjoista. Toiset sanovat sen tietävän vähälumista talvea, koska pihlaja ei kanna kahta taakkaa. Toisaalta sanotaan, että runsas sato turvaa eläinten ruoansaannin ankaran ja lumisen talven keskellä. Kumpi ennustus pitää paikkansa?
Arkistotutkija Juha Nirkko kertoo, että Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistosta löytyy toistasataa toisintoa pihlajanmarjoihin liittyvistä uskomuksista.
– Marjoista on ennustettu syksyä tai talvea. Ennakoidaan, tuleeko siitä vetinen vai kuiva, runsas- vai vähäluminen, pitkä vai lyhyt, Nirkko täsmentää.
Vaikka tarkkailtavana on ollut sama puu, tulkinnat vaihtelevat paikkakunnittain ja ovat jopa ristiriitaisia. Molemmista tulkinnoista pidetään tiukasti kiinni.
Syksyä ennustettu enemmän
Tutkittuaan pihlajaan liittyviä sääenteitä Nirkko toteaa, että on mahdotonta julistaa voittajaa tässä ristiriitaisten ennustusten kilpailussa.
– Esimerkiksi tuima-sanalla on ristiriitainen merkitys. Mutta toisin kuin pihlajanmarjoilla, ilmansuunnat ovat selvät: lännessä se tarkoittaa suolaista ja idässä suolatonta.
Usein on ajateltu, että runsas pihlajanmarjasato tietää paljon sadetta syksyllä tai lunta talvella. On myös sanottu, ettei puu kanna kahta kuormaa. Yhden tulkinnan mukaan marjojen putoaminen on merkki kuivasta ja pitkästä syksystä.
– Itse asiassa syksyä on ennustettu enemmän kuin talvea, Nirkko huomauttaa.
Pyhä puu
Ennustuksia löytyy joka lähtöön. Nirkko arveleekin, että kasvitieteilijöiden tai muiden asiantuntijoiden mielestä pihlajanmarjoilla ei ole mitään tekemistä sääennustusten kanssa.